Mainos

Jalostus muutti vehnän epäterveellisemmäksi

Keliakian taustalla saattaa olla se, että viljatuotteet ovat ihmisen ruokavaliossa melko uusia eivätkä ehkä kertakaikkiaan sovi kaikkien elimistölle. Lisäksi vehnää on ajan mittaan jalostettu yhä gluteenipitoisemmaksi eli keliaakikon elimistön kannalta sopimattomammaksi.

-Vehnä on Euroopassa hyvin uusi ruoka-aine, se tuli meille Lähi-idästä noin 4000 vuotta sitten. Kreikkalaiset ja roomalaiset markkinoivat vehnää koko Rooman valtakunnan alueelle, ja leivän käyttö levisi Keski-Eurooppaan ja Britanniaan, joissa sitä ei alun perin tunnettu, selvittää professori Luigi Greco Napolin yliopistosta.

Greco luennoi keliakian historiasta Euroopassa kansainvälisessä keliakiakongressissa, joka jatkui tänään Tampereella. Kongressiin osallistuu yli 200 keliakiatutkijaa ja noin 80 potilasjärjestöjen edustajaa. -Viimeksi kuluneiden parinsadan vuoden aikana vehnää on järjestelmällisesti jalostettu sisältämään enemmän sitkoainetta eli gluteenia. Näin siitä on saatu helpommin leivottavaa ja miellyttävämpää, mutta ravintoarvon kannalta gluteeni on hyödytöntä, selvittää Greco.

-Vehnä on jalostuksessa selkeästi muuttunut. Muinaisten roomalaisten leivät olivat erilaisia kuin meidän, he saattoivat paistaa taikinasta lautasen ja syödä sen aterian päätteeksi, kertoo Greco. Grecon mukaan ei ole enää käytännössä mahdollista jalostaa vehnää takaisin gluteenittomampaan suuntaan. Gluteenipitoisuuteen vaikuttaa yli sata vehnän perintötekijää eli geeniä. -Sen sijaan riisi tarjoaa lupaavia näkymiä. Riisistä on jo jalostettu lajikkeita, joista saa erinomaista pastaa, pizzaa ja leipää, kehuu Greco.

Kiistelty vehnätärkkelys

Keliakiakongressissa olivat esillä myös eri maissa vallitsevat erilaiset käsitykset keliakiasta ja sen hoidosta. Yhdysvalloissa ja Etelä-Euroopassa keliaakikoille suositellaan luontaisesti gluteenitonta ruokavaliota eli vehnän, rukiin, ohran ja kauran jättämistä kokonaan pois. Niiden tilalle tarjotaan maissia, riisiä ja tattaria.

Sen sijaan Pohjoismaissa gluteenittomat vehnätärkkelystuotteet ovat perinteistä keliakiaruokaa. Niitä saadaan, kun vehnästä poistetaan gluteeni teollisin menetelmin. Suomessa noin 90 prosenttia aikuisista keliaakikoista käyttää ruokavaliota, johon kuuluu vehnä- tai ohratärkkelystä. Ihokeliakiasta kärsivät ovat usein niin herkkiä, että eivät voi käyttää niitä. Tampereen yliopiston keliakiatutkimusryhmä on selvittänyt tällaisen ruokavalion vaikutusta.

-Tutkimuksemme osoitti, että kun vehnätärkkelystuotteita oli käytetty useita vuosia, potilaiden suoli oli hyvässä kunnossa, kertoo tutkimusryhmässä työskentelevä Kati Kaukinen. Keliakiassahan ohutsuolen limakalvo vaurioituu gluteenin vuoksi. Oleellista on Kaukisen mukaan se, että potilas säntillisesti pitäytyy ruokavaliossaan, joka on keliakian ainoa tunnettu hoitokeino. Pullasiivu kerran viikossa voi viedä pohjan koko ruokavalion teholta. -Näyttää siltä, että gluteenittomia vehnätuotteita syövät kokevat ruokavalionsa miellyttävämpänä ja pystyvät siksi paremmin noudattamaan sitä, sanoo Kaukinen.

Suomessa keliakia osataan etsiä

Tampereen tutkimusryhmään kuuluva dosentti Pekka Collin arvelee, että Suomessa keliakia tunnetaan ja erilaiset oireet tunnistetaan paremmin kuin monissa muissa maissa. Tähän viittaa sekin, että Suomessa keliakiapotilaiksi on diagnosoitu noin joka 300. aikuinen, kun taas esimerkiksi Yhdysvalloissa tautia pidetään hyvin harvinaisena ja myös vaikeana.

-Täällä keliakiaa osataan etsiä. Perusterveydenhuollossa työskentelevät lääkärit ovat tietoisia siitä, että se on melko tavallinen tauti, ja osaavat kiinnittää huomiota oireisiin, arvioi Collin. Keliakian todellinen esiintyvyys ei Collinin mukaan vaihtele kovin paljon eri maissa.

Selittämättömät mahavaivat ja ripuli voivat johtua keliakiasta. Etenkin diabeetikoilla on suuri riski sairastua myös keliakiaan. Vähemmän tunnettuja oireita ovat esimerkiksi nivelvaivat, epätavallisen varhain esiintyvät muistihäiriöt tai naisilla lapsettomuus. -Noin neljäsosa keliakiatapauksista löydetään muiden kuin mahaoireiden perusteella. Epäilyttävissä tapauksissa ohutsuolesta otetaan koepala, kertoo Collin.

Suomalaisista noin 20 prosentilla on keliakialle altistava geeni, mutta läheskään kaikki heistä eivät sairastu. Keliakian voi laukaista esimerkiksi mahatautitartunta tai raskaus. -Sitä, miksi toiset sairastuvat ja toiset eivät, ei tiedetä. Muita keliakiaan vaikuttavia geenejä on etsitty pitkään, mutta sellaisia ei tähän mennessä ole löytynyt, kertoo Collin.

(STT)

Mainos

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.