Huippunyrkkeilijä Elina Gustafsson avasi "gay-lippaan": "Minulla on pride-viikko 52 kertaa vuodessa"

Nyrkkeilijä Elina Gustafsson on valmistautunut Helsinki Pride -viikkoon avaamalla hyvin erityisen rasian. Sieltä löytyy kaikenlaisia aiheeseen liittyviä tavaroita: sateenvarjo, sateenvarjopäähine, sateenkaarinauhoja ja niin edelleen. 

– Pandoran lipas on niin nähty. Tervetuloa gay-lipas, Gustafsson naurahtaa hersyvään tyyliinsä. 

Gustafsson aikoo viettää pride-viikkoa lähinnä kavereiden kanssa, mutta ajatus on silti teeman ympärillä. Hän liputtaa vahvasti tasa-arvoisen ja avoimen yhteiskunnan puolesta. 

Nyrkkeilijä ei ole viime vuosina arastellut sanoa mielipiteitään ja näkemyksiään ääneen. 

– Vaikka Pride-viikko on karnevaalihenkinen, kyse on silti ihmisoikeuksista, hän muistuttaa. 

– Minulla on pride-viikko 52 kertaa vuodessa. 

(Juttu jatkuu kuvan alla) 

Elina Gustafsson kantaa ylpeästi sateenkaaren värejä. (Kuva: Ofer Amir) Ofer Amir

"Olen kääntänyt asiat voitoksi"

Gustafsson tunnisti homoseksuaalisuuden jo varhain, mutta hän piti asian pitkään sisällään. Vuonna 2015 hän repäisi ja osallistui Miss Gay Finland -kilpailuun. 

Läheskään kaikki ihmiset lähipiirissä eivät hyväksyneet asiaa. 

LUE MYÖS: Nyrkkeilijä Elina Gustafsson muistelee Linnan juhlat -kohua: "Minulla oli vain yksi visio"

Maailma on muuttunut suvaitsevammaksi, ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksista puhutaan paljon. Oletko koskaan miettinyt, jos olisit elänyt nuorena tällaisessa maailmassa kuin nyt?

– En sinänsä. Olen kääntänyt kaikki elämässä vastaan tulleet asiat voitoksi. Ne kaikki ovat kasvattaneet minut tällaiseksi. 

– Mutta toki olisi ollut monessa mielessä helpompaa, ja olisin säästynyt muutamalta traumalta. 

"Nyrkkeilyssäkin menty eteenpäin"

Gustafsson aloitti nyrkkeilyn vuonna 2012, mikä toi uudenlaista laatua elämään. Kapinallinen nuori sai kanavan, johon saattoi purkaa patoutuneita tunteitaan. 

– Nyrkkeily vaatii niin kovaa läsnäoloa, että silloin ei voi miettiä mitään muuta. 

Gustafssonkin myöntää, että nyrkkeily on hyvin vanhoillinen laji, jossa erilaisuutta ei välttämättä osata käsitellä parhaalla mahdollisella tavalla. Hän ei uskaltanut kertoa homoseksuaalisuudestaan ensimmäiselle valmentajalleen. 

– Toki nyrkkeilyssäkin on kahdeksassa vuodessa menty paljon eteenpäin. 

(Juttu jatkuu kuvan alla)  

Elina Gustafsson on nauttinut täysin siemauksin elämästään Helsingissä. (Kuva: Oskari Ranta) Oskari Ranta

Helsingin suvaitseisuus miellyttää

Gustafssonin elämä on helpottunut sitä mukaa, kun hän on vaihtanut isompaan kaupunkiin. Gustafsson muutti Porista Tampereelle 2017, ja tätä nykyä hän asuu Helsingissä. 

Gustafsson sanoo, että hän on halunnut aina Porista isompaan kaupunkiin, vaikka pitääkin omalla tavalla kotipaikkakunnastaan. 

– Tampereen ja Helsingin kaltaisissa isommissa kaupungeissa erilaisuus näkyy eri tavalla kuin pienemmissä. Ehkä häpeän tunne on isompi pienemmissä kaupungeissa. 

Helsinkiin muuttaminen on piristänyt muutenkin nyrkkeilijän elämää. Hän kehuu vuolaasti ympärillään olevaa tiimiä. 

– Minut hyväksytään juuri sellaisena kuin olen. 

Erilaisuus esiin rohkeasti

Helsingin Sanomien Kuukausiliite teki ison jutun korkeushyppääjä Jere Nyströmistä, joka pukeutuu julkisesti naiseksi ja tekee drag queen -esityksiä. Juttu ilahdutti Gustafssonia. 

– Olin, että vau, uskomaton tyyppi!

Myös MTV Uutiset Live haastatteli Nyströmiä, kun 16-vuotias korkeushyppääjä palkittiin vuoden esikuvana. Juttu jatkuu videon alla. 

Gustafsson uskoo muutenkin, että uusi sukupolvi muuttaa luutuneet käsitykset ennen pitkää. He uskaltavat olla rohkeampia. 

– Tai oikeastaan erilaisuuden julkituomiseen ei pitäisi tarvita rohkeutta. 

– Käsittämätöntä, että joillekin on ongelma se, että toinen on oma itsensä. Ihmisen saa onnelliseksi se, että hän on hyväksytty ja rakastettu. Ei sen eteen pitäisi joutua taistelemaan. 

Gustafsson rohkaisee nuoria olemaan oma itsensä, vaikka se voisikin aiheuttaa ilkeitä kommentteja. 

– Merkitystä on vain sillä, mikä saa sinut onnelliseksi. Ei muiden mielipiteet. Mikään ei ole parempaa kuin se, että saat olla oma itsesi. 

Tätä nykyä keskustellaan paljon siitä, pitäisikö esimerkiksi ammattinimikkeiden olla niin sanotusti sukupuolineutraaleja. Gustafssonin mielestä pitäisi. Hänestä rekkamies tai lentoemäntä ovat menneen maailman sanoja. 

– Ylipäätään sukupuolittaminen on turhaa. Jos sukupuolta ei ole jossain pakko sanoa, en tee sitä. 

(Juttu jatkuu kuvan alla)  

Elina Gustafsson (sininen) otteli vuoden 2016 EM-kisoissa Sofiassa Turkin Sema Galinskaa vastaan. Hän toi kisoista 69 kilon sarjan kultamitalin. 

"Hyvä boogie"

Lukion psykologian ensimmäisillä tunneilla opetetaan, että ihminen on psykofyysissosiaalinen kokonaisuus, jossa kaikki osa-alueet vaikuttavat toisiinsa. 

Gustafsson on saanut mieleensä rauhan, mikä näkyy nyrkkeilykehässäkin. Hän syttyy liekkiin puhuessaan urheilukuulumisistaan. 

Munasarjasta löytynyt kasvain ja sen leikkaaminen toivat takapakkia, mutta ensi viikolla hän palaa taas täyspainoisesti kehään. Silmissä siintävät ensi vuoden olympiakisat ja niitä edeltävät karsinnat. 

Koronaviruksen aiheuttama ottelutaukokaan ei ole saanut mieltä matalaksi. 

– Näin pitkää peruskuntokautta ei ole ollut varmaan koskaan uralla. Olen saanut treenata kunnolla ja ottanut siitä kaiken irti. 

Kaikki irti. Elämästä ja urheilusta. Siinä taitaa olla tämän ihmisen kantava teema. 

– Nyt tuntuu, että on hyvä boogie.