KKO: Hirvikolari vaatii eläimeen törmäämisen. Vakuutusyhtiöiden näkökulmasta kyse on näytöstä. Hirveen törmääminen on huomattavasti helpompi osoittaa kuin eläimen onnistunut väistäminen.
Hirven väistämisestä seurannut tieltä suistuminen ei ole lain mukaan hirvikolari. Korkeimman oikeuden (KKO) tuoreen linjauksen mukaan hirvikolari vaatii itse eläimeen törmäämisen.
KKO:n mukaan vakuutusyhtiön ei tarvitse maksaa korvauksia tapauksessa, jossa osakaskolla vakuutettu auto syöksyi tieltä kuljettajan väistettyä eteen loikannutta hirveä.
Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen arvioi, että hirvivakuutuksen merkitys osoittautui näin vähäisemmäksi kuin ihmiset luulevat.
- Jos on hirvivakuutus, niin se ei olekaan hirvivakuutus vaan hirveen törmäämisvakuutus. Ehkä tuotteen nimeäkin kannattaisi miettiä uudelleen, ettei markkinoinnissa tule ihmisille väärää mielikuvaa.
Niemisen mukaan KKO:n päätös johtaa vääjäämättä siihen, että autoilijoiden on pohdittava, onko osakaskon tuoma suoja riittävä.
- Tämä tulkinta ei muuta sitä tosiasiaa mitenkään, että on sattumaa, koska hirvi osuu kohdalle.
Osakasko käsittää yleensä auton palo-, varkaus- ja hirvivakuutuksen. Täyskasko turvaa huomattavasti enemmän, mikä näkyy myös hinnoittelussa: täyskasko on monta kertaa osakaskoa kalliimpi. Täyskaskossa hirven väistämisen voi korvata esimerkiksi kolarointivakuutus.
Suomessa kuolee vuosittain toistakymmentä ihmistä hirvikolareissa. Vammautuneita on satoja.
- Vakuutuskorvauksen takia ei kannata jättää hirveä väistämättä, jos väistämiseen on mahdollisuus, Nieminen sanoo.
Väistäminen vaikea näyttää
Vakuutusyhtiöiden näkökulmasta kyse on näytöstä. Hirveen törmääminen on huomattavasti helpompi osoittaa kuin eläimen onnistunut väistäminen, siitä kun ei jää verisiä jälkiä konepellille tai jalka poikki metsässä hoippuvaa eläintä.
Hirvivahinkoja korvaa myös Valtiokonttori, joka sekin vaatii yhteentörmäyksen eläimen kanssa. Korvauksia voi hakea yksityishenkilö, jolla ei ole vakuutusta.