Hallituksen kehysriihessä on mediatietojen mukaan esillä ajatus verohuojennuksesta, jolla pyrittäisiin houkuttelemaan investointeja Suomeen ja siten potkimaan talouskasvua liikkeelle. Aiheesta ovat kertoneet ainakin Ilta-Sanomat ja Helsingin Sanomat.
Pääministeri Petteri Orpon (kok.) mukaan kehysriihestä haetaan sopeutuksen lisäksi myös kasvutoimia. Elinkeinoelämän keskusliitto on toivonut hallitukselta veroporkkanaa, joka kannustaisi yrityksiä tekemään investointeja Suomeen.
Investointien verohelpotuksen avulla saatava talouskasvun lisäys jäisi kuitenkin rajalliseksi, arvioi tutkimuslaitos Laboren johtaja Mika Maliranta.
– Ne lisäinvestoinnit, joita tämäntyyppisillä kannustimilla saadaan aikaan, ovat talouden kasvulle vähempivaikutteisia kuin ne investoinnit, jotka tapahtuvat ilman tällaisia toimenpiteitä, Maliranta sanoo STT:lle.
Malirannan mukaan lähtökohtana on, että yritykset tekevät investointeja, kun niiden arvioidaan olevan yrityksille kannattavia pitkällä aikavälillä.
Jos investointien tekemisen kannustimia lisätään verohelpotuksella, se tarkoittaa Malirannan mukaan sitä, että joitakin sellaisia investointeja toteutetaan, joita ei muuten olisi toteutettu.
– Mielestäni on aihetta odottaa, että tämäntyyppiset kannustimet eivät kohenna julkista taloutta pitkälläkään aikavälillä, Maliranta sanoo.
Tehottomat tuet leikkuriin
Maliranta arvioi, että tällaisten toimien hintalappu julkiselle taloudelle olisi suurempi kuin niistä saatavat hyödyt. Vaikutus julkiseen talouteen jäisi siten miinusmerkkiseksi.
– Tällaisessa tilanteessa, kun julkinen talous on alijäämäinen ja on sopeutustarpeita, ei varmaankaan kannata käyttää panostuksia sellaisiin verohelpotuksiin, jotka ovat julkista taloutta rasittavia ja joille ei ole muita perusteita.
– Nyt olisi tärkeää, että tehottomat yritystuet leikattaisiin ja painopiste olisi tukimuodoissa, jotka aidosti ja vahvasti lisäisivät talouskasvua.
Malirannan mielestä hallituksen kannattaisi varmistaa, että rajalliset satsaukset suuntautuisivat ympäristöystävällistä teknologiaa tukeviin investointeihin tai tutkimus- ja kehitystoimintaan.
Tällaisilla investointituilla on Malirannan mukaan keskimääräistä paremmat edellytykset olla julkisen sektorin kannalta toivottavia.
Tämä johtuu siitä, että vapailla markkinoilla voi jäädä toteutumatta sellaisia investointeja, jotka olisivat yhteiskunnalle kannattavia mutta eivät ole yritysten näkökulmasta kannattavia.
Tutkimusrahat luupin alla
Helsingin Sanomien lähteiden mukaan hallitus aikoo jakaa jo päätettyjä tutkimus- ja kehitysrahoja niin, että niistä noin kahden kolmasosan voi tulkita kohdentuvan yrityksille. Yksi kolmasosa kohdistuisi suoraan tutkimukseen ja korkeakouluille.
Laboren Maliranta sanoo suhtautuvansa varauksellisesti siihen, että yritykset saisivat kaksi kolmasosaa t&k-rahoista.
Jos kaikkien yritysten kannustimia lisätä omaa t&k-toimintaansa kasvatetaan, se tarkoittaa Malirannan mukaan sitä, että yritysten välinen kilpailu "innovaattoreista" eli innovaatioihin kykenevistä työntekijöistä kiristyy entisestään.
– Se on ollut jo muutenkin kireää viime vuosina, mikä näkyy muun muassa innovaatiokykyisten työntekijöiden palkkakehityksessä, joka on karannut muilta.
Maliranta siirtäisi t&k-rahoituksen painopistettä enemmän korkeakoulujen suuntaan.
– Fifty-fifty olisi ihan hyvä tasajako.