Hedelmät ja vihannekset eivät ole enää yhtä ravitsevia kuin 70 vuotta sitten – tässä syyt
Asiantuntijat toivovat, että tulokset kannustavat yhä useampia ihmisiä huolehtimaan siitä, miten heidän ruokansa kasvatetaan.Credit: Markus Mainka / Alamy Stock Photo
Julkaistu 04.05.2025 20:35
Johanna Pakarinen
johanna.pakarinen@mtv.fi
Kasvisten ravintoaineiden määrä on vähentynyt viimeisten 70 vuoden aikana. Tällä on vaikutuksia myös lihaan.
National Geographic -lehden mukaan yhä useammat todisteet osoittavat, että monet nykyiset täysravintovalmisteet eivät sisällä yhtä paljon vitamiineja ja ravintoaineita kuin 70 vuotta sitten.
Seattlelainen ilmaston ja terveyden asiantuntija Kristie Ebi huomauttaa, että vitamiinipitoisuuksien lasku tarkoittaa käytännössä sitä, että isovanhempiemme ruoka oli ravinteikkaampaa kuin mitä nykyisin syömme tai syötämme eläimille.
Monissa nykyisin viljellyissä hedelmissä, vihanneksissa ja viljoissa on vähemmän proteiinia, kalsiumia, fosforia, rautaa, riboflaviinia ja C-vitamiinia kuin vuosikymmeniä sitten viljellyissä.
Asiantuntijoiden mukaan myös viljojen ravintopitoisuus on vähentynyt. Scientific Reports -lehden vuoden 2020 numerossa julkaistussa tutkimuksessa todettiin, että vehnän proteiinipitoisuus väheni 23 prosenttia vuodesta 1955 vuoteen 2016. Myös kivennäisaine mangaanin, raudan, sinkin ja magnesiumin määrä väheni huomattavasti.
Kasvien ravintoaineiden vähentymisellä kerrotaan olevan suoria vaikutuksia ihmisten terveyteen.
Hälyttävä ravintopitoisuuden väheneminen ei vaikuta pelkästään kasvisravintoon. Eri eläimet syövät nyt vähemmän ravitsevia ruohoja ja viljaa, mikä puolestaan tekee lihasta ja muista eläinperäisistä tuotteista vähemmän ravitsevia kuin ennen.
Foods-lehden vuoden 2024 numerossa julkaistussa tieteellisen kirjallisuuden katsauksessa kuvaitiin ravintoaineiden vähenemistä hälyttäväksi, sekä suurimmaksi haasteeksi tulevien sukupolvien terveydelle.
– Ravintoaineiden väheneminen johtaa siihen, että elimistössämme on vähemmän ainesosia, joita se tarvitsee puolustautuakseen kroonisia sairauksia vastaan. Se heikentää ruoan arvoa ennaltaehkäisevänä lääkkeenä, sanoo David R. Montgomery, joka on Seattlessa sijaitsevan Washingtonin yliopiston professori.
Kuvituskuva. Rikkaammasta maaperästä saadaan hedelmiä ja vihanneksia, joissa on enemmän ravinteita.IMAGO/Werner Lerooy/ All Over Press
Asiantuntijat korostavat, että ravinnepitoisuuksien laskusta huolimatta hedelmät, vihannekset ja täysjyväviljat ovat edelleen keskeisiä terveyden kannalta.
Sen sijaan he toivovat, että havainnot herättävät ihmiset pohtimaan entistä tarkemmin, miten ruoka tuotetaan ja että tarvitsemme viljelykelpoista maata myös tulevaisuudessa.
Ravinteiden vähenemiseen kasviksissa vaikuttavat useat tekijät. Yksi keskeisimmistä on nykyaikainen viljely, jossa pyritään maksimoimaan sadon määrä.
Viljelijät saavat korvauksen sadon määrästä, eikä sen ravintoarvosta. National Geographyn mukaan tämä seikka ohjaa myös tuotantoa sen määrän, eikä ravintoarvon ehdoilla. Lisäksi suuremmat ja nopeammin kasvavat kasvit eivät ehdi imeä tai tuottaa ravinteita tehokkaasti, mikä johtaa niin sanottuun ravinteiden laimenemiseen.
Toinen vaikuttava tekijä on maaperän köyhtyminen, joka johtuu toistuvasta yksipuolisesta viljelystä. Tämä heikentää kasvien yhteistyötä hyödyllisten sienten kanssa, jotka parantavat ravinteiden ja veden saantia.
Kaliforniassa sijaitsevalla tilalla ei muokattu peltoja ja siellä havaittiin lähes nelinkertainen määrä orgaanista ainesta sekä kolme kertaa parempi maaperän laatu verrattuna kahteen muokattuun luomutilaan.
Myös ilmastonmuutos vaikuttaa. Kohoava hiilidioksidipitoisuus lisää kasvien hiilihydraattien määrää, mutta vähentää hivenaineiden imeytymistä.
Maaperä vaikuttaa ravinnepitoisuuteen.All Over Press
Yksi merkittävimmistä aihetta käsittelevistä tieteellisistä tutkimuksista julkaistiin Journal of the American College of Nutrition -lehden joulukuun 2004 numerossa.
Teksasin yliopiston tutkijat Austinissa analysoivat Yhdysvaltain maatalousministeriön vuosina 1950 ja 1999 kokoamia ravintoainetietoja ja havaitsivat merkittäviä muutoksia 13 ravintoaineessa 43:ssa eri puutarhakasvissa – aina parsasta ja pavuista mansikoihin ja vesimeloniin.
C-vitamiinit ovat tärkeitä kehon eri kudosten kasvulle ja korjautumiselle sekä immuunijärjestelmän toiminnalle.MTV
Raakojen hedelmien ja vihannesten proteiini-, kalsium- ja fosforipitoisuudet laskivat. Myös raudan ja riboflaviinin eli B2-vitamiinin määrät vähenivät ja C-vitamiinitasot olivat nekin alhaisemmat.
Ravintoaineiden vähenemisen määrä vaihteli sekä aineen, että kasvilajin mukaan. Proteiinipitoisuus laski keskimäärin noin 6 prosenttia, kun taas riboflaviinin määrä väheni jopa 38 prosenttia.
Kalsiumin väheneminen oli erityisen suurta parsakaalissa ja lehtikaalissa. Lisäksi parsa, lehtikaali, sinapinsiemen ja nauris menettivät merkittäviä määriä C-vitamiinia.
Erityisesti kalsiumin määrä väheni dramaattisimmin parsakaalissa ja lehtikaaleissa.Credit: funkyfood London - Paul Williams / Alamy Stock Photo
Sittemmin tehdyt lisätutkimukset ovat tukeneet väitettä, jonka mukaan ravintoainepitoisuudet ovat pienenemässä.
Foods-lehden tammikuun 2022 numerossa julkaistussa tutkimuksessa todettiin, että vaikka useimpien Australiassa viljeltyjen vihannesten rautapitoisuus oli suhteellisen samanlainen vuosina 1980–2010, niin tiettyjen vihannesten rautapitoisuus laski huomattavasti.
Rautapitoisuus laski 30–50 prosenttia sokerimaisseissa, punakuorisissa perunoissa, kukkakaalissa, vihreissä pavuissa, vihreissä herneissä ja kikherneissä. Sen sijaan avokadojen ja sienien rautapitoisuus nousi.
Katso myös: Voiko päivän kasvikset hurauttaa yhdeksi smoothieksi?
0:59Voiko päivän hevisaantisuosituksen täyttää kokonaan, jos sekoittaa täydet 800 grammaa hedelmiä smoothieksi? Professori Mikael Fogelholm vastaa.
