Kasvisten ravintoaineiden määrä on vähentynyt viimeisten 70 vuoden aikana. Tällä on vaikutuksia myös lihaan.
National Geographic -lehden mukaan yhä useammat todisteet osoittavat, että monet nykyiset täysravintovalmisteet eivät sisällä yhtä paljon vitamiineja ja ravintoaineita kuin 70 vuotta sitten.
Seattlelainen ilmaston ja terveyden asiantuntija Kristie Ebi huomauttaa, että vitamiinipitoisuuksien lasku tarkoittaa käytännössä sitä, että isovanhempiemme ruoka oli ravinteikkaampaa kuin mitä nykyisin syömme tai syötämme eläimille.
Monissa nykyisin viljellyissä hedelmissä, vihanneksissa ja viljoissa on vähemmän proteiinia, kalsiumia, fosforia, rautaa, riboflaviinia ja C-vitamiinia kuin vuosikymmeniä sitten viljellyissä.
Lue myös: Voiko hedelmiä syömällä saada liikaa sokeria?
Vaikutuksia terveyteen
Asiantuntijoiden mukaan myös viljojen ravintopitoisuus on vähentynyt. Scientific Reports -lehden vuoden 2020 numerossa julkaistussa tutkimuksessa todettiin, että vehnän proteiinipitoisuus väheni 23 prosenttia vuodesta 1955 vuoteen 2016. Myös kivennäisaine mangaanin, raudan, sinkin ja magnesiumin määrä väheni huomattavasti.
Kasvien ravintoaineiden vähentymisellä kerrotaan olevan suoria vaikutuksia ihmisten terveyteen.
Hälyttävä ravintopitoisuuden väheneminen ei vaikuta pelkästään kasvisravintoon. Eri eläimet syövät nyt vähemmän ravitsevia ruohoja ja viljaa, mikä puolestaan tekee lihasta ja muista eläinperäisistä tuotteista vähemmän ravitsevia kuin ennen.
Lue myös: Mitkä tekijät ravitsemuksessa uhkaavat suomalaisten terveyttä eniten? Sokeri ei edes kolmen pahimman joukossa
Foods-lehden vuoden 2024 numerossa julkaistussa tieteellisen kirjallisuuden katsauksessa kuvaitiin ravintoaineiden vähenemistä hälyttäväksi, sekä suurimmaksi haasteeksi tulevien sukupolvien terveydelle.
– Ravintoaineiden väheneminen johtaa siihen, että elimistössämme on vähemmän ainesosia, joita se tarvitsee puolustautuakseen kroonisia sairauksia vastaan. Se heikentää ruoan arvoa ennaltaehkäisevänä lääkkeenä, sanoo David R. Montgomery, joka on Seattlessa sijaitsevan Washingtonin yliopiston professori.
Asiantuntijat korostavat, että ravinnepitoisuuksien laskusta huolimatta hedelmät, vihannekset ja täysjyväviljat ovat edelleen keskeisiä terveyden kannalta.
Sen sijaan he toivovat, että havainnot herättävät ihmiset pohtimaan entistä tarkemmin, miten ruoka tuotetaan ja että tarvitsemme viljelykelpoista maata myös tulevaisuudessa.
Lue myös: Tiesitkö? Näin verkkopussiavokadot eroavat ruokakauppojen irtona myytävistä avokadoista
Mistä ravinteiden vähentyminen johtuu?
Ravinteiden vähenemiseen kasviksissa vaikuttavat useat tekijät. Yksi keskeisimmistä on nykyaikainen viljely, jossa pyritään maksimoimaan sadon määrä.
Viljelijät saavat korvauksen sadon määrästä, eikä sen ravintoarvosta. National Geographyn mukaan tämä seikka ohjaa myös tuotantoa sen määrän, eikä ravintoarvon ehdoilla. Lisäksi suuremmat ja nopeammin kasvavat kasvit eivät ehdi imeä tai tuottaa ravinteita tehokkaasti, mikä johtaa niin sanottuun ravinteiden laimenemiseen.
Toinen vaikuttava tekijä on maaperän köyhtyminen, joka johtuu toistuvasta yksipuolisesta viljelystä. Tämä heikentää kasvien yhteistyötä hyödyllisten sienten kanssa, jotka parantavat ravinteiden ja veden saantia.
Kaliforniassa sijaitsevalla tilalla ei muokattu peltoja ja siellä havaittiin lähes nelinkertainen määrä orgaanista ainesta sekä kolme kertaa parempi maaperän laatu verrattuna kahteen muokattuun luomutilaan.
Myös ilmastonmuutos vaikuttaa. Kohoava hiilidioksidipitoisuus lisää kasvien hiilihydraattien määrää, mutta vähentää hivenaineiden imeytymistä.
Lue myös: Kasviksia 500 ja 800 grammaa – tältä näyttää oikeasti suositusten mukainen määrä
Ravintoaineiden väheneminen C-vitamiinista rautaan
Yksi merkittävimmistä aihetta käsittelevistä tieteellisistä tutkimuksista julkaistiin Journal of the American College of Nutrition -lehden joulukuun 2004 numerossa.
Teksasin yliopiston tutkijat Austinissa analysoivat Yhdysvaltain maatalousministeriön vuosina 1950 ja 1999 kokoamia ravintoainetietoja ja havaitsivat merkittäviä muutoksia 13 ravintoaineessa 43:ssa eri puutarhakasvissa – aina parsasta ja pavuista mansikoihin ja vesimeloniin.
Raakojen hedelmien ja vihannesten proteiini-, kalsium- ja fosforipitoisuudet laskivat. Myös raudan ja riboflaviinin eli B2-vitamiinin määrät vähenivät ja C-vitamiinitasot olivat nekin alhaisemmat.
Lue myös: Ravitsemustieteilijän kauppalista: Kasvikset, jotka Mikael Fogelholm ostaisi ruokakaupasta
Ravintoaineiden vähenemisen määrä vaihteli sekä aineen, että kasvilajin mukaan. Proteiinipitoisuus laski keskimäärin noin 6 prosenttia, kun taas riboflaviinin määrä väheni jopa 38 prosenttia.
Kalsiumin väheneminen oli erityisen suurta parsakaalissa ja lehtikaalissa. Lisäksi parsa, lehtikaali, sinapinsiemen ja nauris menettivät merkittäviä määriä C-vitamiinia.
Sittemmin tehdyt lisätutkimukset ovat tukeneet väitettä, jonka mukaan ravintoainepitoisuudet ovat pienenemässä.
Foods-lehden tammikuun 2022 numerossa julkaistussa tutkimuksessa todettiin, että vaikka useimpien Australiassa viljeltyjen vihannesten rautapitoisuus oli suhteellisen samanlainen vuosina 1980–2010, niin tiettyjen vihannesten rautapitoisuus laski huomattavasti.
Rautapitoisuus laski 30–50 prosenttia sokerimaisseissa, punakuorisissa perunoissa, kukkakaalissa, vihreissä pavuissa, vihreissä herneissä ja kikherneissä. Sen sijaan avokadojen ja sienien rautapitoisuus nousi.
Katso myös: Voiko päivän kasvikset hurauttaa yhdeksi smoothieksi?
0:59
Lue myös: Voiko koko päivän kasvikset juoda yhtenä smoothiena? Mikael Fogelholm vastaa
Lähde: National Geographic