Yli miljoonan käyttäjän älykellodata paljastaa, miten koronapandemia muutti treenaamista. Esimerkiksi kävelyn määrä on tuplaantunut viime vuosien aikana, ja keskimääräinen tammikuun hiihtolenkki oli 13 kilometriä pitkä!
Koronapandemia on moukaroinut kuntosalien ja ryhmäliikuntojen tarjontaa ja aukioloaikoja. Liikkuminen ei silti peloista huolimatta ole suomalaisten elämästä kadonnut: älykellot kertovat muutoksista suomalaisten liikkumisessa.
– Kävelystä on tullut megatrendi pandemian aikana, Polar Electro Finland Oy:n koulutuspäällikkö Ville Uronen sanoo Uutisaamussa.
Yli miljoonan maailmanlaajuisen kellonkäyttäjän data paljastaa kävelyn tuplaantuneen viime vuosien aikana.
– Todennäköisesti se [kävelyn suosio] on pikkuisen [muista lajeista] pois, kun ei ole päästy uimaan tai salille. Mutta on huomattu, että kun on jouduttu olemaan etänä, tulee olo, että on pakko päästä raittiiseen ilmaan, Uronen kuvaa.
Lue myös: Jo 3 sekunnin lihastreeni tuo tuloksia, havaitsi tutkimus: "Koko kehon treenin voisi tehdä alle 30 sekunnissa"
Uinti innosti kesällä – avovesiuinti suositumpaa kuin koskaan
Suunnon yhteistyökumppanien tuotehallinnan johtaja Janne Kallio pitää mielenkiintoisena uinnin suosiota: koronasulkujen aikana uinti romahti, mutta kesällä avovesiuinti on suositumpaa kuin koskaan. Osasyy lienee sää.
– Suomalaiset katsovat ensin pihalle ja miettivät sitten, mitä pitäisi tehdä, Kallio analysoi.
Kokeile myös tätä: Treenaa nopealla ja tehokkaalla kuuden liikkeen kahvakuulatreenillä missä ja milloin vain! Juttu jatkuu videon alla.
3:17
Koronapandemian aikana yleinen uskomus oli, että ihmiset jättävät liikunnan kokonaan pois ja jumittuvat sohvannurkkaan. Urosen mukaan pelko oli osin turha: ihmiset kyllä liikkuvat.
– Totta kai pitää muistaa, että ihmiset, jotka käyttävät sporttikelloa, ovat yleensä kohtuullisen aktiivisia muutenkin, Uronen muistuttaa.
"Kävelyn tai hiihdon avulla laittaneet itsensä täysin uudenlaiselle kuntotasolle"
Toisaalta moni on koronapandemian aikana löytänyt omanlaisiaan tapoja liikkua. Treenin ei tarvitse tapahtua salilla tai ohjatusti.
– Itse henkilökohtaisesti tunnen paljon ihmisiä, jotka ovat sen kävelyn tai hiihdon avulla laittaneet itsensä täysin uudenlaiselle kuntotasolle, Uronen sanoo.
Lue myös: Älykello pelasti päänsä lyöneen Danin täpärästi – laite tunnisti kaatumisen ja hälytti apua
Älykellodatan mukaan hiihtämässä käydään lauantaina; sunnuntaisin kävellään. Urosen mukaan esimerkiksi tammikuun keskimääräinen hiihtolenkki oli 13 kilometriä ja kesti yli tunnin. Kuukaudessa hiihtolenkkejä tehtiin seitsemän.
Myös viikonpäivä ja -aika vaikuttavat treeneihin. Kallion mukaan arkena treeniä painetaan viiden ja kahdeksan välillä, mutta viikonloppuna liikuntaa harrastetaan aamukymmenestä iltaan asti. Älykellodata kertoo myös muuta vapaa-ajanvietosta: se vaikuttaa unen laatuun!
– Uuudenvuoden ja juhannuksen jälkeen laatu selkeästi droppaa, Kallio sanoo.
Lue myös: Yhä useampi suomalainen on hankkinut tänä talvena tällaiset kengät – löytyvätkö myös sinun jalastasi?
Katso myös: Jenni, 35, kehitti leikkipuistotreenin – sopii erityisesti pienten lasten vanhemmille:
1:21
