Uutisaamussa keskusteltiin lihavuuden ja mielenterveyshäiriöiden yhteydestä sekä kustannuksista yhteiskunnalle. Asiantuntijat muistuttivat, että jokaisella kansalaisella on tärkeä tehtävä tuplaongelman ratkaisemisessa.
Suomessa joka neljäs aikuinen on lihava ja joka viides kärsii mielenterveyshäiriöstä. Monesti nämä hävetyt kansansairaudet kulkevat käsi kädessä, mikä tulee kalliiksi niin yksilölle itselleen kuin yhteiskunnallekin.
Tuoreen suomalaistutkimuksen mukaan lihavan potilaan hoito maksaa vuodessa noin 600 euroa enemmän kuin saman ikäisen hoikemman henkilön. Kustannukset johtuvat lihavuuteen liittyvistä lisäsairauksista. Näistä merkittävimpiä ovat psykiatriset sairaudet, joilla on iso rooli myös normaali- ja ylipainoisten hoitokuluissa.
– Noin 150 euroa oli normaalipainoisten kustannukset keskimäärin ja siihen 80 euroa lisää, jos henkilöllä oli painoindeksi yli 30, tutkimusryhmää vetänyt professori Kirsi Pietiläinen Helsingin yliopistosta kertoo mielenterveysongelmien hintalapusta.
Lihavuuden ja mielenterveyden monimutkainen yhteys
Lihavuuden ja mielenterveyshäiriöiden, kuten masennuksen, yhteys kulkee kahteen suuntaan. Taustalla vaikuttavat niin biologiaan, psykologiaan kuin elintapoihin liittyvät tekijät.
Fysiologisesti ajatellen merkitystä on neurohormonaalisella järjestelmällä, joka säätelee sekä mielialaa että nälän tunnetta, kertoo Suomen Painoklinikan ylilääkäri André Heikius. Psykologian puolella puolestaan vaikuttaa ulkomuodosta saatu negatiivinen palaute, joka rasittaa mieltä.
Elintavat, kuten liikunta ja ruokavalio, vaikuttavat nekin sekä painoon että mielialaan.
André Heikius kertoo, miten lihavuutta masennusta voidaan hoitaa samanaikaisesti. Juttu jatkuu videon alla.
1:06
Lihavuuden ja mielenterveyden hoidossa petrattavaa
Pietilänen näkee tutkimuksesta saatujen lukujen alleviivaavan sitä, että terveydenhuollossa täytyy panostaa sekä lihavuuden että mielenterveyden hoitoon. Lisäksi paukkuja tulisi pistää tutkimuksiin, joiden avulla päättäjille tuotetaan tietoa siitä, mihin resursseja kannattaa kohdentaa.
Tällä hetkellä niin lihavuuden kuin mielenterveysongelmien hoito on Pietiläisen mukaan "aika kehnolla tolalla".
– Nythän meidän täytyisi nimenomaan pohjata jo olemassa oleva tieto siihen, miten me se uusi sotejärjestelmä tehdään, Pietiläinen sanoo.
Esimerkkinä konkreettisista parannuskeinoista hän mainitsee lääkäri-hoitaja-työparien muodostamisen ja digitaaliset hoitopalvelut. Heikius nostaa esille myös potilaan kuuntelun ja yksilöllisen hoitosuunnitelman.
Lue myös: Psykiatri mullistaisi masennuksen hoidon: "Myös kehollinen sairaus"
"Meillä kaikilla tärkeä tehtävä"
Lihavuuden ja mielenterveysongelmien hoito ei kuitenkaan kosketa pelkästään sosiaali- ja terveysalaa. Vastuu on jokaisella yhteiskunnan osasella.
– Tässä meillä kaikilla on tärkeä tehtävä, Heikius sanoo.
Lihavat ja masentuneet eivät ole pelkästään kuluerä vaan ihmisiä, jotka ansaitsevat tulla kohdelluiksi hyvin. Hyvinvointia tukevassa yhteiskunnassa on helpompi olla ja elää kokonaisvaltaista terveyttä tukevalla tavalla. Neuvo ottaa itseä niskasta kiinni sen sijaan ei tepsi. Syyllistäminen ja parjaaminen vain lisäävät huonoa mieltä ja saavat viheliäisen noidankehän pyörimään, Pietiläinen muistuttaa.
Lihavuuden ja mielenterveysongelmien hoito lähtee jo kotoa, Heikius sanoo.
– Mulla on paljon potilaita, jotka kertovat, että heidän murheet ja mietteet ja jopa syömishäiriöt ovat lähteneet siitä, miten he ovat kuulleet omien vanhempiensa kritisoineen omaa painoaan ja kehoaan.
– Voidaan kaikki olla armollisia ei vaan toisillemme vaan myös itsellemme näissä kehoasioissa.