Laaja suomalaistutkimus nostaa esille meneillään olevan lihavuusepidemian vaikutukset terveydenhuollon kokonaiskustannuksiin.
Noin joka neljäs yli 30-vuotias suomalainen on lihava. Lihavuudessa kehoon on kertynyt normaalia enemmän rasvakudosta. Erityisen haitallista on sisäelinten, etenkin vatsaontelon ja maksan, ympärille kertynyt rasva, joka aiheuttaa aineenvaihdunnan häiriöitä.
Uusi laaja suomalaistutkimus osoittaa, että 90 prosentilla lihavista on aineenvaihdunnan sairaus. Metaboliseen oireyhtymään kuuluvia terveysongelmia ovat korkea kolesteroli, veren suurentuneet rasva-arvot, verenpainetauti sekä tyypin 2 diabetes tai sen esiaste. Lihavuus aiheuttaa myös muita muita lisäsairauksia, kuten astmaa, uniapneaa, syöpiä sekä masennusta.
Lue myös: Oireeton tila uhkaa jopa miljoonan suomalaisen terveyttä – asiantuntija kertoo, milloin hälytyskellojen pitäisi soida: "Tosi tärkeä hetki"
Lihavuuteen (painoindeksi eli BMI yli 30) liittyvä lisäsairastavuus rasittaa niin yksilöitä kuin yhteiskuntaa. Tutkimuksen mukaan lihavuudella lisäsairauksineen on yhteys terveydenhuollon suoriin kokonaiskustannuksiin.
Yli 5500 suomalaisen otantaan perustuvassa tutkimuksessa lihavilla kustannukset ovat ikä ja sukupuoli huomioiden 36 prosenttia suuremmat kuin ylipainoisten (BMI 25–30) ja normaalipainoisten (BMI alle 25) ryhmässä. Korvattavien reseptilääkkeiden kustannukset olivat lihavilla 67 prosenttia suuremmat.
Kaikki potilaan hoitoon liittyvät kustannukset olivat lihavilla henkilöillä 2665 euroa vuodessa, kun normaali- ja ylipainoisilla vastaavat kustannukset olivat vuodessa 1779 euroa.
Eniten terveydenhuoltoa kuormittavat lihavuuden lisäsairaudet ovat psykiatriset sairaudet, tuki- ja liikuntaelinsairaudet, sydän- ja verisuonisairaudet sekä syöpä.
Lue myös: Kolme vaarallisinta syöpää: Jos sinulla on näitä oireita, älä jää kotiin odottamaan
Lihavuuden ehkäisy vaatii yhteistyötä
Professori ja ylilääkäri Kirsi Pietiläinen Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä ei halua syyllistää lihavia, sillä lihavuus ei ole ihmisen oma valinta vaan monimutkainen biologinen prosessi.
– Tutkimus tehtiin, jotta päättäjät näkisivät lihavuusongelman vakavuuden ja ohjaisivat resursseja lihavuuden ehkäisyyn ja hoitoon, Pietiläinen sanoo tiedotteessa.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan päättäjät voivat edistää lihavuuden ehkäisyä linjaamalla selkeitä tavoitteita ja toimia lainsäädännön, säädösten sekä suositusten avulla. Tämä ei kuitenkaan yksin riitä, vaan lihavuusepidemian hillitsemiseen tarvitaan myös terveydenhuollon ammattilaisten, oppilaitosten, kuntien liikuntatoimien, järjestöjen sekä elintarvikealan panostusta.
Nyt ilmestyneet tulokset osoittavat tutkijoiden mukaan, että lihavuuden hoitoon tarvitaan nykyistä huomattavasti enemmän tukea ja resursseja.
Lue myös: Kun Julia avasi Omakannan, tyytyväisyys hoidosta muuttui järkytykseksi: "Pääsi itku"
Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!
Alla olevalla videolla aktivisti kertoo, miten lihavuus vaikuttaa työelämässä.
6:08
Lähteet: HUS, Terveyskirjasto, THL 1 & 2