Hanna Sumari salasi syöpänsä: Pahinta oli lamauttava pelko

Hanna Sumari
Hanna Sumari
Julkaistu 03.12.2010 13:48(Päivitetty 03.12.2010 14:14)

T.i.l.a.-ohjelman toimittaja Hanna Sumari sairastui harvinaiseen suusyöpään vuonna 2004.

Hanna löysi tuolloin kitalaestaan kohouman, mutta aluksi näytti siltä, ettei syytä huoleen ole.

– Minulle sanottiin, että patista näkee heti, ettei se ole pahalaatuinen. Ehdin jo kertoa tyttärilleni, että minulla on kasvain suussa, mutta se on vaaraton, Hanna muistelee.

Tutkimusten jälkeen diagnoosi oli tv-kasvon järkytykseksi kuitenkin toinen: kyseessä oli sittenkin syöpä.

– Siinä minulla kävi tuuri, ettei kasvain ollut sellainen, että se lähettäisi etäpesäkkeitä. Yritinkin sanoa itselleni, että ei tämä ole juttu eikä mikään. Mutta pahinta oli silti pelko. Se lamauttaa ihmisen.

Nenäontelo piti rakentaa uusiksi

Hanna leikattiin Kirurgisessa sairaalassa Helsingissä, jossa hänet hoidettiin alusta loppuun, potilaan mukaan ensiluokkaisen upeasti.

– Kitalaestani poistettiin sellainen puolentoista peukalon kokoinen pala. Koko suulaki ja limakalvo kuorittiin, jolloin jäi pelkkä luu jäljelle. Koko nenäontelo piti rakentaa uudestaan. Se oli juuri niin kauheata, miltä kuulostaa. Ei sitä halunnut edes ajatella.

Puhetyöläisenä Hannaa huoletti erityisesti myös se, miten hänen puheensa kulkee leikkauksen jälkeen.

– Siinä oli mahdollisuus, että minusta olisi voinut tulla honottaja. Puhuminen sujui kuitenkin hyvin jo heti operaation jälkeen, hän kiittää.

Lipsautin uutisen lapsilleni vahingossa

Kovin suurelle piirille Hanna ei sairaudestaan halunnut kertoa. Tyttärillekin jäi kertomatta se, että kasvain oli pahalaatuinen. Uutinen lipsahti häneltä tytöille myöhemmin ihan vahingossa.

– En halunnut puhua asiasta kaikille, sillä olisin joutunut rypemään siinä joka päivä, kun olisi pitänyt koko ajan vastata kysymyksiin. Ryvin siinä aivan tarpeeksi muutenkin. Ja toki minulla oli ihmiset, joiden kanssa kävin asiaa läpi, Hanna sanoo.

Nykyään nainen ei sairautta juurikaan muistele. Hän käy kontrollissa vielä kerran vuodessa, mutta ei aktiivisesti pelkää sairauden uusimista.

– Kyllähän se sairaalaan meno aina vähän hirvittää, mutta yritän olla ajattelematta sitä. Kirurginen on niin ihana paikka, että tuntuu melkein kuin kotiinsa menisi. Yksi teho-osaston ovi siellä on, joka inhottaa nähdä.

(MTV3–ANULIINA TULLA)