Hämäläinen: Euron korko jää alle markkinaodotusten

Tällä hetkellä niiden lyhyet korot ovat noin 3,3 prosentin tasolla. Emun ydinryhmään kuuluvista maista Saksan ja Ranskan paino on yli 70 prosenttia. Myös Suomi voi Hämäläisen mukaan katsoa kuuluvansa tähän Emun todennäköiseen 11 maan ydinryhmään.
-Emun synty ei ole mikään perustelu sille, että Saksan ja Ranskan korkotasoa nostettaisiin voimakkaasti, sanoi Hämäläinen Suomen Pankin seminaarissa.

Korkotermiinien perusteella markkinat näyttävät Hämäläisen mukaan odottavan jonkinlaista korkojen keskiarvoistumista, kun Emun kolmas vaihe alkaa vuoden 1999 alussa. Markkinoiden hinnoitteluodotukset liikkuvat suurin piirtein 4,75-5 prosentin tasolla.

Kyse näyttää Hämäläisen mukaan olevan inflaatio-odotuksista yleensä, sillä odotukset ovat samanlaisia esimerkiksi Ruotsissa ja Sveitsissä, jotka eivät ole menossa Emuun. Hämäläinen ennakoikin, että euron markkinakorko tulee tasapainottumaan kahden suurimman Emu-maan korkotasolla.
-Euroalueen rahapolitiikan ja korkojen kannalta ratkaisevaksi muodostuu se, kuinka uskottavaa politiikkaa tuleva Euroopan keskuspankki pystyy harjoittamaan ja kuinka hyvin Emu-maat hoitavat finanssipolitiikkaansa, sanoi Hämäläinen.

Suomessa inflaatio näyttää Hämäläisen mukaan olevan hieman nopeutumassa ja lähestyy EU:n keskitasoa. Keskuspankin ennuste pohjainflaatiosta liikkuu laajassa 2-3,5 prosentin haarukassa. Tiedot muualta EU:sta viittaavat kuitenkin siihen, etteivät inflaatiopaineet ole niin kovia, totesi hän. Inflaatioarviot eivät Hämäläisen mukaan ole oleellisesti muuttuneet sen jälkeen, kun keskuspankki antoi inflaatiovaroituksen kesällä. SP:n inflaatioarvion taustalla ovat varallisuushintojen nousu, valuuttakurssin kehitys ja tuotantokapeikkojen kasvu teollisuudessa. Lähiajan inflaatiokehityksen kannalta tulosopimukset ovat Hämäläisen mukaan keskeisessä asemassa.

Hämäläinen muistutti, että valtiontalous on edelleen vahvasti alijäämäinen voimakkaasta talouskasvusta huolimatta.
-Seuraavaan taantumaan tultaessa taloudellinen tilanne voi siksi helposti vaikeutua uudelleen. Jos tuloneuvotteluissa sovitaan verohelpotuksista, pitäisi tästä syystä löytää samalla myös vastaavat menoleikkaukset, huomautti Hämäläinen.
(STT)