Hälyttävä tutkimus osoittaa, miksi stressiä kannattaa hillitä – huolestuttavia vaikutuksia jo 10 vuodessa

Mitä on positiivinen stressi, ja miksi se on haitallista? 3:10
Myös niin sanottu positiivinen stressi on pitkään jatkuneena haitallista. Videolla kerrotaan, mistä se johtuu.

Tuore tutkimus vahvistaa näkemystä kehon ja mielen erottamattomasta yhteydestä. Yhdysvaltain sydänliiton (AHA) julkaisemassa Hypertension-lehdessä ilmestyneen tutkimuksen mukaan stressihormonit nostavat verenpainetta lisäten riskiä sairastua muun muassa sydän- ja aivoinfarkteihin.

Stressi voi nostaa ajan myötä verenpainetta, vaikka se ei vielä koholla olisikaan. Tuoreessa tutkimuksessa stressihormonien havaittiin nostavan verenpainetta ja lisäävän riskiä sydänsairauksiin jo reilussa 10 vuodessa.

Pitkittyneen stressin tiedetään ennestään olevan haitallista ja nostavan verenpainetta. Kohonnut verenpaine puolestaan rasittaa vuosien mittaan valtimoita ja sydäntä, mikä lisää sydän- ja verisuonitautien riskiä. Aikuisikäisistä suomalaisista noin kahdella miljoonalla on kohonnut verenpaine, kertoo Käypä hoito -sivusto.

Stressin lisäksi verenpainetta nostavat muun muassa tupakointi, lihavuus, runsas suolan käyttö, vähäinen liikunta sekä alkoholin runsas käyttö.

Stressihormonien yhteys sydänterveyteen

Nyt ilmestynyt tutkimus perustuu 412 iältään 42–72-vuotiaan amerikkalaisen seurantaa. Osallistujien antamista virtsanäytteistä selvitettiin, kuinka paljon heidän elimistössään on stressiin reagoivia hormoneja: adrenaliinia, noradrenaliinia, dopamiinia sekä kortisolia.

Katekoliamiineiksi kutsutut adrenaliini, noradrenaliini ja dopamiini osallistuvat tahdosta riippumattomien elintoimintojen, kuten sydämen sykkeen sekä verenpaineen, säätelyyn. Suuret katekoliamiinien pitoisuudet ovat yhteydessä stressiin. Myös kortisolia erittyy erityisesti henkisen tai ruumiillisen stressin seurauksena.

Tutkimuksen alussa kaikkien osallistujien verenpaine oli normaalilla tasolla, mutta stressihormonien vaikutus alkoi vuosien saatossa näkyä yhä selvemmin.

Noin seitsemän vuoden seurannan jälkeen oli havaittavissa, että aina kun kaikkien neljän stressihormonin määrä kaksinkertaistui, riski kohonneeseen verenpaineeseen nousi 21 prosentista 31 prosenttiin. Yhteys oli voimakkaampi alle 60-vuotiailla kuin tätä vanhemmilla, mitä tutkijat pitävät huolestuttavana.

11 vuoden seurannassa katekoliamiinien ja sydänsairauksien välinen yhteys katosi. Sen sijaan kortisolin määrän kaksinkertaistuminen oli yhteydessä 90 prosenttia suurempaan sydäntapahtumien riskiin. Sydäntapahtumia olivat esimerkiksi ohitusleikkaus, sydänkohtaus sekä aivoinfarkti.

Tutkimuksessa on vajavaisuutensa, esimerkiksi kontrolliryhmän puute. Löydökset kuitenkin vahvistavat näyttöä stressin vaikutuksista verenpaineeseen ja sydänriskeihin. Tutkijat esittävät, että stressihormonien mittaaminen voisi auttaa ehkäisemään ja hoitamaan verenpainetautia sekä muita sydän- ja verisuonisairauksia, jotka vähentävät terveiden elinvuosien määrää ja vievät ihmisiä ennenaikaiseen hautaan.

Puutu terveyttä nakertavaan stressiin

Mieli ja keho eivät ole irrallisia asioita, vaan kiinteästi yhteydessä toisiinsa.

– Stressi, masennus, turhautuminen, viha ja negatiivinen elämänasenne eivät vain tee ihmisistä onnettomia, vaan ne vaikuttavat kielteisesti myös terveyteen ja pitkäikäisyyteen, sydänlääkäri ja lääketieteen professori Glenn Levine sanoo yhdysvaltalaiselle CNN-uutiskanavalle.

Hanskoja ei kuitenkaan kannata lyödä tiskiin, sillä ihminen voi pyrkiä muuttamaan mielentilaansa tiedostamalla stressin haitat.

Stressiä voi pyrkiä lievittämään esimerkiksi huolia jakamalla, vatvomista vähentämällä, lepäämällä, liikkumalla, välttämällä alkoholia, hoitamalla ihmissuhteita, tekevällä hyviä tekoja ja puuttumalla työoloihin. Optimistiksi voi yrittää opetella ajattelemalla joka päivä hyviä asioita, Terveyskirjasto vinkkaa.

Aivoinfarktin ja ohimenevän aivoverenkiertohäiriön eli TIA:n oireet 1:36
Tunnetko välitöntä hoitoa vaativan aivoinfarktin oireet?

Lue myös:

    Uusimmat