Hallituksen suurimpia sisäisen turvallisuuden huolia on katujengirikollisuuden nousu. Hallitusohjelmaan on kirjattu merkittävä määrä linjauksia jengirikollisuuden ehkäisemiseksi. Merkittävimpiä ratkaisuja tähän on näihin liittyvien rikosten rangaistusten koventaminen.
Sisäministeri Mari Rantanen (ps.) kertoo Huomenta Suomen haastattelussa, että hallitusohjelmassa pyritään lisäämään sisäistä turvallisuutta. Huolissaan ollaan etenkin jengirikollisuudesta, jota hallitus pyrkii torjumaan muun muassa koventamalla luvattomien ampuma-aseiden hallussapidon rangaistuksia.
Rantasen mukaan ampuma-aserikosten lisääntymisestä toimii esimerkkinä Ruotsi, ja vastaava kehityskulku halutaan Suomessa välttää.
– Haluamme tällä tavallaan osoittaa, että laitomien aseiden mukana kuljettelua ei hyväksytä. Mutta se on myöskin toisaalta rangaistus siitä, jos sitä [asetta] sitten kuljettaa. Ja sitten [hallitusohjelmassa] ajatellaan, että siinä on jonkinlainen pelote- ja signaalivaikutus.
Rangaistusten koventaminen ei tutkimusten mukaan sinänsä ehkäise rikollisuutta, mutta Rantasen mielestä tällä olisi silti ennaltaehkäisevä vaikutus.
– Ehkäpä sitä tulee harkittua muutaman kerran enemmän, jos siitä saa kiinteän vankeusrangaistuksen kuin se, että siitä saisi neljä kuukautta ehdollista.
Rantasen mukaan hallituksen suunnitelmissa on muuttaa lakia ampuma-aserikoksista siten, että jo aseen kantaminen julkisella paikalla tai kulkuneuvossa olisi suoraan törkeä ampuma-aserikos, jollon minimirangaistus nousisi kiinteään kahden vuoden vankeusrangaistukseen.
Lue myös: Sisäministeri Rantanen suhtautuu varovaisen myönteisesti Tiitisen listan julkaisuun: "Voisi olla ihan asiallista"
Poliisille lisää valtuuksia
Jengirikollisuuden torjumiseen on Rantasen mukaan useita keinoja alkaen perheiden kasvatusvastuun tukemisesta päätyen maahanmuutto- ja kotoutumispolitiikkaan. Yhtenä konkreettisena keinona hän näkee niin sanotun Tanskan mallin, jossa voidaan alueellisesti tehostaa poliisin valvontaa ja valtuuksia.
– Mallissa tietylle ajanjaksolle ja alueelle poliisille annettaisiin enemmän toimivaltuuksia tarkastaa ihmisiä. Tällä tavoin Tanskassa on saatu huomattava määrä vaikkapa terä- ja ampuma-aseita pois kaduilta, Rantanen selittää.
Käytännössä tämä voisi siis tarkoittaa, että kohdennetulla alueella ja ajanjaksona poliisi voisi esimerkiksi pysäyttää ihmisiä kadulla ja tutkia näiden taskut.
– Tämä on se Tanskan mallin mukainen järjestelmä. Mutta se on rajattu alueellisesti ja ajallisesti, että se ei ole aina voimassa joka paikassa koko ajan.
Kolme sisäistä uhkaa
Rantasen mukaan Suomen sisäiselle turvallisuudelle on kolme merkittävää uhkaa. Nämä ovat järjestäytynyt rikollisuus, katujengikehitys sekä ääriliikkeet. Supon arvion mukaan äärioikeistolainen terrorismin uhka Suomessa on kasvanut, mutta tämä ei ole Rantasen mukaan ainoa uhka.
– Tämä on yksi asia, mutta siellä on myöskin radikaali islamismi, johon suurin osa kohdehenkilöistä kuuluu. Kyllä joka suuntaan on syytä katsoa.
Katso sisäministeri Rantasen koko haastattelu jutun ylälaidalla olevalta videolta.