Häkämiehen lähtö kertoo hallituksen halvaustilasta

Todetaan heti alkuun, että vuodesta 1999 eduskunnassa istunut, toista kautta ministerinä ollut Häkämies hyppäsi elinkeinoelämän leipiin, kun siihen avautui kenties viimeinen mahdollisuus ns. voittajan pallilta. Kokoomuksen eduskuntaryhmän tiedotussihteeriksi Häkämies tuli jo 1987. 90-luvulla hän ehti pyöriä kotiseudullaan Kymenlaaksossa lehtiyhtiössä ja kauppakamarihommissa, mutta sen jälkeen politiikka on imenyt sataprosenttisesti ja tarjoukset teollisuuden pomon paikoista hän on toistaiseksi torpannut.

Mutta tulevaisuus nykypolitiikassa ei lupaa mitään muuta kuin epävarmuutta. Henkilökohtaisen huippunsa Häkämies oli jo saavuttanut, sillä kulissien kovin luunmurskaaja ei ole puoluejohtajatyyppiä.

EK:n pomon paikka oli kuitenkin sellainen, että se kelpasi. Syyt ovat varmaan henkilökohtaisia - kuten hyvät välit EK:n uuden puheenjohtajan, kokoomuksen rahoittajan, vuorineuvos Ilpo Kokkilan kanssa.

Mutta ennen muuta Häkämiehen lähtö kertoo hallituksen nykytilasta. Halllitus on halvaustilassa. Päätöksiä ei saada aikaan, sektoriministerit huseeraavat mitä ja missä sattuu. Huolimatta karmaisevasta taloustilanteesta, päätökset eivät etene. Kunnallisvaalien alla nähty sote-sekoilu kertoi kaiken oleellisen, tuorein esimerkki on Islannin ilmavalvonta.

Tästä on kiittäminen SDP:tä, jonka venkoilu ja päätösten venyttäminen on saanut kulisseissa paitsi pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) raivon partaalle myös pienemmät hallituspuolueet totaalileipääntymään demarien touhuihin. Henki hallituksessa on surkea. Odotettavissa on, että eduskuntavaaleihin mentäessä tilanne muuttuu entistä surkeammaksi. Valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen (sd.) johtajanote näkyy kirvonneen.

- Mistään ei tule mitään, kaikki istuu kuin tikut paskassa. Mikään ei etene ja kaikki pitäisi viedä kolmikantaan, kun SDP ei saa päätöksiä aikaiseksi, sisäpiirianalyysi kuuluu.

Tilanne on tietenkin tajuttu ensimmäisenä pääministerin omassa esikunnassa, josta ykköskaartin avustajat ovat paenneet sitä mukaa, kun paikkoja on avautunut. Juho Romakkaniemi (kok.) lähti Brysselliin Olli Rehnin (kesk.) avustajaksi - ja odottamaan, kunnes Katainen itse siirtyy komissaariksi. Velipekka Nummikoski (kok.) pomppasi Raha-automaattiyhdistyksen toimitusjohtajaksi ja tänä syksynä myös Kataisen lähin avustaja Jussi Kekkonen (kok.) vaihtoi valtioneuvoston linnan Milttonin toimitusjohtajan paikkaan.

Vertaus muuan eläinlajista ja uppoavasta laivasta ei ole kaukaa haettu.

Häkämiehen tilalle kokoomus nosti eduskuntaryhmän puheenjohtajan Jan Vapaavuoren, joka pomminvarmasti pyrkii myös Kataisen seuraajaksi kokoomuksen puheenjohtajana. Samalla Vapaavuoren valinta on jälleen yksi esimerkki siitä, että Kataisen vetämä liberaalikokoomus valuu kohti oikeistolaisempaa suuntaa.

Moni kyselee jo, miksi kuuden puolueen sekasikiöhallitusta kannattaa enää pidellä väkisin kasassa? Keskustan nousu kunnallisvaaleissa on porvaripiireissä nostanut esiin mahdollisuuden jopa ennenaikaisista eduskuntavaaleista.

x x x x x x

Tämä perjantai on myrskyvaroitus myös työmarkkinakentälle.

SRV:n hallituksen puheenjohtajan Ilpo Kokkilan nousu työnanantajaleirin pomoksi tietää muutoksen tuulia sekä Etelärannan sisälle että sen linjauksiin. Potkut saanut Mikko Pukkinen sai EK:n sekasorron tilaan parissa vuodessa, joten Kokkila lienee päättänyt panna tuulemaan saman tien jo ennen virallisia syyskokouksia.

Pukkisen viimeinen synti oli panna nimensa raamisopimukseen, jota teollisuus kiroaa maan rakoon kaikissa mahdollisissa tilanteissa.

Alkusyksystä Teknologiateollisuus esitti jo raamisopimuksen purkamista. Mitä tekee keskusjärjestö EK jatkossa? Kokkilan linja on liittokohtaiset nollaratkaisut ja Häkämies hoitaa, että viesti menee varmasti perille.

- I hired a contract killer, tuuminee Kokkila katsellessaan Olympiaterminaalin satamavaloja työnantajapalatsin saunaosaston ikkunoista.

Aluetoimistot EK pani jo pataan, mutta saneeraus jatkuu. EK.n henkilökunnalla yöunet voivat olla lähiviikkoina hakemisessa.

Mutta yksi ihminen varmasti hymyilee tänä iltana: Raamisopimus-Pukkinen järjesti potkut liittokohtaisia ratkaisuja ajaneelle EK:n työmarkkinajohtajalle Eeva-Liisa Inkeroiselle, joka löysi turvapaikan Teknologiateollisuudessa.

Inkeroinen voitti lopulta Pukkisen 10-0.