Haiti - köyhä ja levoton maa järistysherkällä alueella

Pohjois-Amerikan laatan ja Karibianmerellä sijaitsevan suhteellisen pienikokoisen Karibian laatan sauma tekee Haitin ja Dominikaanisen tasavallan jakamasta Hispaniolan saaresta sekä Kuuban kaakkoiskärjestä suuren järistysriskin alueita.

Seismologi Päivi Mäntyniemi Helsingin yliopiston seismologian instituutista kertoo, että järistyksiä Haitissa on tilastoitu pitkältä ajalta.

- Järistykset kuitenkin sattuvat eri syvyyksissä ja välillä etäällä asutuksesta esimerkiksi merellä. Tässä tapauksessa sattui hyvin voimakas maanjäristys hyvin lähellä tiheästi asuttua kaupunkia ja vielä matalalla. Yleensä juuri matalalla sattuvat maanjäristykset ovat tuhoisimpia, Mäntyniemi sanoo MTV:n uutisille.

Mäntyniemen mukaan edellinen suuren luokan järistyskatastrofi Haitissa sattui vuonna 1842, jolloin kuoli ainakin satoja, mahdollisesti tuhansia ihmisiä.

Seismologi arvioi, että Haiti kärsii voimakkaista jälkijäristyksistä vielä usean päivän, jopa viikon ajan.

- Jälkijäristykset ovat eräänlaista maankuoren mukautumista. Kaikki energia ei vapaudu kerralla, vaan kohdealue hakee vielä ikään kuin tasapainoa, ja jälkijäristyksissä vapautuu jäännösjännitystä, Mäntyniemi kuvailee.

Haitia ovat riepotelleet myös hirmumyrskyt, rankkasateet ja tulvat. Toissasyksynä myrskyt vaativat lähes tuhannen ihmisen hengen ja veivät kodin lähes miljoonalta haitilaiselta.

Yli puolet elää dollarilla päivässä

Haiti on läntisen pallonpuoliskon köyhin maa. Yli puolet sen asukkaista elää alle dollarilla päivässä ja 80 prosenttia alle kahdella dollarilla. Kansalla ei ole varaa edes peruselintarvikkeisiin, ja miljoonat ovatkin jättäneet maan paremman elämän toivossa.

Transparency Internationalin mukaan Haiti on myös maailman 10. korruptoitunein maa.

Luonnonolot olisivat otolliset matkailulle, joka on merkittävä tulonlähde naapurimaassa Dominikaanisessa tasavallassa. Haitin levoton tilanne on kuitenkin pitänyt turistit poissa joitakin omatoimimatkaajia lukuun ottamatta.

Haitissa on yhdeksän miljoonaan asukasta, joista 1,2 miljoonaa asuu pääkaupungissa Port-au-Princessa.

Maassa 7000 rauhanturvaajaa

Entisten orjien perustama Haiti itsenäistyi vuonna 1804.

Vuosikymmeniä kestäneen Duvalierin perheen diktatuurin jälkeen vuonna 1990 presidentiksi nousi katolinen pappi Jean-Bertrand Aristide. Aristiden myötä maassa heräsi toivo paremmasta. Sitä ei kuitenkaan kestänyt kauan, vaan presidentin hallintoa alettiin syyttää korruptiosta ja tämä ajettiin väkivaltaisten mellakoiden jälkeen maanpakoon vuonna 2004.

Vuodesta 2004 lähtien YK:n rauhanturvaajat ovat pitäneet järjestystä yllä jatkuvien levottomuuksien piinaamassa maassa. Haitissa on noin 7000 rauhanturvaajaa 18 eri maasta.

Nykyinen presidentti Rene Preval valittiin presidentiksi vuonna 2006.

Lähteet: STT, DPA