Grimsson odotetusti Islannin presidentiksi

Islannin nykyinen presidentti Olafur Ragnar Grimsson on voittanut eiliset presidentinvaalit. Grimsson valittiin kolmannelle nelivuotiskaudelleen lähes 86 prosentin äänimäärällä. Etukäteen Grimssonille veikattiin yli 90:tä prosenttia äänistä.

Äänestysprosentti romahti yli 20 prosenttiyksikköä edellisistä vaaleista jääden nyt 64 prosenttiin. 23,3 prosenttia äänestäneistä äänesti tyhjää. Yhtä rajua muutosta Islannissa ei ole koskaan nähty.

Grimsson joutui viime kuussa ankaran arvostelun kohteeksi kieltäydyttyään allekirjoittamasta mediayritysten omistusta rajoittavaa lakia, josta ei itse pitänyt.

Presidentin tehtävä paljolti seremoniallinen

Islannin presidentti valitaan suoralla kansanvaalilla neljän vuoden välein. Hänet voidaan valita uudelleen. Tähän asti pisimpään presidentin virkaa ovat hoitaneet maailman ensimmäinen demokraatisilla vaaleilla valittu naispresidentti Vigdís Finnbogadóttir ja Ásgeir Ásgeirsson, jotka molemmat toimivat Islannin päämiehenä kuusitoista vuotta.

Presidentin valtaoikeudet ovat Islannissa suhteellisen vähäiset ja hänen tehtävänsä paljolti seremonialliset. Alþingin eli Kansankäräjien säätämät lait astuvat voimaan vasta, kun presidentti on ne allekirjoittanut. Jos presidentti kieltäytyy allekirjoittamasta jonkin lain, on asiasta järjestettävä välittömästi kansanvaali. Mikäli presidentin edustama kanta voittaa, laki hylätään, muussa tapauksessa se tulee voimaan ilman presidentin allekirjoitustakin. Tähän päivään mennessä presidentti ei ole kertaakaan käyttänyt veto-oikeuttaan.

Presidentin tehtäviin kuuluu myös hallituksen muodostajan nimittäminen, mikäli yhdelläkään puolueella ei vaalien jälkeen ole määräenemmistöä.

Varsinainen valta Altingilla

Alþing, Altingi, Kansankäräjät on yhtä aikaa Islannin vanhin ja korkein hallinnollinen laitos. Se perustettiin jo vuonna 930 Þingvellirillä ja sen tuhatvuotinen toiminta on jatkunut lähes katkeamatta. Nykyisin Alþing kokoontuu parlamenttitalossa (Alþingishúsið) Reykjavíkissa, jossa se aloitti toimintansa 1881. Erityistapauksissa - kuten vuonna 1944 - se voi kokoontua muualla, kuten Þingvellirillä.

Alþingin edustajat valitaan neljän vuoden välein pidettävillä vaaleilla. Vaalipiirejä on kahdeksan. Kaikki yli kahdeksantoista vuotiaat voivat asettua ehdokkaaksi tai äänestää.

Alþing on korkein lakiasäätävä elin, se päättää budjetista, veroista, sekä kansalaisten oikeuksista ja velvollisuuksista. Perustuslain mukaan istunnot ovat avoimia kaikille. Puhemies ja neljä varapuhemiestä johtavat keskustelua.

Alþingissa työskentelee kaksitoista pysyvää valiokuntaa, joissa talousvaliokuntaa lukuunottamatta on yhdeksän kansanedustajaa kussakin. Talousvaliokunnassa on yksitoista jäsentä. Suoraan Alþingin alaisuuteen kuuluu kaksi valtion virastoa: valtion tilintarkastuslaitos (Ríkisendurskoðun) ja oikeusasiamiehen toimisto (Umboðsmaður Alþingis) .

(MTV3-STT)