EU-asetus määrää uudelleenkäytettäviä lasipulloja juomahyllyille. Suomi haluaa poikkeuksen. "Lopulta maksaja olisi kuluttaja", arvioi ministeri.
EU:n pakkaus- ja pakkausjäteasetus (PPWR) edellyttää, että vuoteen 2030 mennessä vähintään 10 prosenttia juomapakkauksista olisi uudelleenkäytettäviä.
Nykyisin muovipullot ja alumiinitölkit kiertävät Suomessa raaka-aineina uusiksi pakkauksiksi.
Mikäli kauppojen olisi pakko tuoda juomahyllyihin merkittävä määrä uudelleenkäytettäviä lasipulloja, olisi kauppojen ja juomateollisuuden panimoiden tehtävä valtavia remontteja.
Suomi toivoo saavansa EU:lta poikkeusluvan jatkaa nykyjärjestelmällään, koska se on tehokas.
– Meillä on kierrätysaste jopa 97 prosenttia. Moni muu eurooppalainen maa voisi ottaa Suomesta mallia, kuinka hyvin asiat täällä toimivat, ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala (kok.) sanoo.
Jos Suomi ei saa poikkeusta, hintalappu voi olla juoma-alalle kova. Panimoliiton mukaan uusiin tehdaslinjastoihin, pullojen pesulaitteisiin ja pullovarastoihin tarvittaisiin jopa satojen miljoonien eurojen investoinnit.
Poikkeuslupa haussa
Pakkausjäteasetuksen tekninen soveltaminen alkaa huomenna keskiviikkona, mutta siirtymäaikaa vuoteen 2030 on vielä jäljellä useampi vuosi.
Multalan mukaan Suomi yrittää yhä vakuuttaa EU:n komission siitä, että nykyinen palautusjärjestelmä on Suomessa riittävä. EU:lta haetaan poikkeuslupaa, jota ei ole vielä herunut.
– Nyt jatkuvat keskustelut virkamiestasolla, että miten tämä poikkeus olisi vielä mahdollista saada. Vaikuttamistyölle on avautunut uusi ovi, ja uskon, että komissiokin on ymmärtänyt, että hyvin toimivia järjestelmiä ei kannata muuttaa, Multala toteaa.
Ministerin mukaan muutos voisi Suomessa jopa lisätä päästöjä nykyjärjestelmään verrattuna, kun tyhjiä pulloja pitäisi kuljettaa paikasta toiseen ehjinä.
– Kauppa [kaupan ala] on arvioinut, että kaupoille tulisi lisäkustannuksia siitä, että joudutaan varaamaan lisätilaa kokonaisten pullojen keräämiseen. Totta kai logistiikkakustannukset varmasti myös nousisivat. Ja lopulta varmaan maksaja olisi toki kuluttaja, Multala pohtii.
Suomen Palautuspakkaus Oy Palpan mukaan suomalaiset palauttavat pulloja ja tölkkejä vuosittain yli 2,3 miljardia kappaletta.
Pienpanimo huolissaan
EU:n pakkaus- ja pakkausjäteasetuksen perimmäisenä tarkoituksena on vähentää jätettä ja parantaa kaikkien pakkausten uudelleenkäytettävyyttä. Lasipullopykälä koskee esimerkiksi oluita, limonadeja ja mehuja, muttei viiniä tai maitotuotteita.
Asiakkuuspäällikkö Kosti Kumpulainen helsinkiläisestä Coolhead Brew-pienpanimosta kertoo, että uusi asetus herättää huolta.
– Joutuu funtsimaan, mahtuuko tiloihin uutta laitteistoa, pystytäänkö laajentamaan tai joudutaanko käyttämään ulkoista palveluntarjoajaa. Kaikki tämä tulee maksamaan panimolle fyrkkaa, Kumpulainen toteaa.
Lasipullot olivat vielä viime vuosituhannella suomalaisissa juomahyllyissä huomattavasti nykyistä yleisempiä.
Sittemmin lasipullojen rooli on pienentynyt. Moni juo juomansa nykyisin mieluusti alumiinitölkistä, jonka voi kierrättää muttei käyttää uudelleen.
– On se nyt vähän, että lähdettäisiin johonkin ysärille takaisin. Tuntuu vähän hassulta jotenkin tämä ajatus, Kumpulainen ihmettelee.
