Ethän jätä jälkeesi haamuprofiilia? ”Kukaan ei halua törmätä kuolleisiin lähimmäisiinsä sosiaalisessa mediassa”

Suomalaisten suhtautuminen omaan kuolemaansa on vaikea, selviää Kalevan tutkimuksesta. Vaikeus näkyy jo siinä, kuinka puhumme kuolemasta: suurin osa käyttää sanasta kuolema kiertoilmaisuja.

Kun elämän loppua ei ajatella, ei yllättävään kuolemaan myöskään varauduta. Sosiaalisen median aikakautena kuolemasta jääkin someen haamutilejä – vuosittain jopa tuhansia.

Tänä päivänä useimmilla suomalaisilla on tili ainakin yhdessä sosiaalisen median palvelussa. Vuonna 2015 sosiaalisen median tili löytyi 15–55-vuotiaista suomalaisista 93 prosentilta. Kun mukaan lasketaan muut digipalvelut, määrä vain kasvaa.

– Digitaalinen kehitys on ollut räjähtävää, mutta ilmiö on yhä niin tuore, että harva huomaa ajatella jäävänsä elämään verkossa kuoleman jälkeenkin, sanoo henkivakuutusyhtiö Kalevan toimitusjohtaja Timo Laitinen tiedotteessa.

– Uskon kulttuurin muuttuvan tässä vuosien saatossa. Jos omaiset eivät pääse haamuprofiileihin käsiksi, ne voivat ikävimmillään jatkaa suoraveloitusta vainajan tililtä kauan kuoleman jälkeen. Eikä kukaan halua törmätä kuolleisiin lähimmäisiinsä sosiaalisessa mediassa, Laitinen muistuttaa.

Suurin osa suomalaisista ei ole kertonut läheisilleen kaikista käyttämistään sosiaalisen median palveluista ajatuksella, että läheinen voisi sulkea tilit kuoleman yllättäessä.

Kalevan teettämän kyselytutkimuksen mukaan esimerkiksi 18–29-vuotiaista joka toinen on miettinyt kuolemaansa valmistautumista sosiaalisen median tilien kantilta. Maaliskuussa 2017 toteutetussa kyselytutkimuksessa kartoitettiin 1 515 suomalaisen ajatuksia kuolemasta.

Sosiaalisessa mediassa pystyy toisinaan määrittämään tililleen perintöyhteyshenkilön. Tämä onnistuu esimerkiksi Facebookissa asetusten kautta. Suomessa on myös useampia digitestamenteille tarkoitettuja palveluita, joiden kautta voi huolehtia kaiken digitaalisen omaisuutensa siirtymisestä tietyn henkilön kontille kuoleman yllättäessä.

Lähde: Kaleva

***