Erikoislääkäri pitää koronan useita oirehuippuja "hyvin poikkeuksellisena" – jo kotiutetut toipilaat joutuivat takaisin Jorvin sairaalaan
2:19Videolla keuhkosairauksien erikoislääkäri esittelee koronan kolme vaikutusastetta: Vakavimmin korona iskee keuhkoihin
Julkaistu 07.05.2020 06:49(Päivitetty 07.05.2020 08:53)
Jouni Sipilä
jouni.sipila@mtv.fi
Koronasta tekee potilaalle vaarallisen erityisesti sen aiheuttama uhka keuhkoille. Oireet ja vaikutukset ovat hyvin yksilöllisiä, mutta myös perusterve ja hyväkuntoinen potilas voi saada vakavia oireita ja jopa pysyviä keuhkovaurioita.
– Emme vielä tiedä, mistä kaikesta oireiden astevaihtelut johtuvat. On perusterveitä ihmisiä, jotka sairastavat vakavaoireisen koronan. Sitten on useista perussairauksista kärsiviä potilaita, jotka voivat sairastaa koronan lievänä, Jorvin sairaalan keuhkosairauksien erikoislääkäri Jarkko Mäntylä sanoo.
Mäntylä jatkaa, että yleisesti ottaen iäkkäät ja perussairauksista kärsivät kokevat taudin vaikeana ja miehet ajautuvat sairaalahoitoon naisia useammin.
– Olemme huomanneet, että ylipainoisilla ihmisillä on normaalipainoisia suurempi riski sairastaa taudin vakavampi muoto, Mäntylä jatkaa.
Mäntylä jakaa koronaa sairastavat kolmeen eri vaikeusasteeseen. Lievässä tapauksessa oireet keskittyvät ylähengitysteihin. On tukkoisuutta, kurkkukipua, ja yleisoireina kuumetta sekä nivel- ja lihassärkyä. Näillä oireilla potilas yleensä sairastaa taudin kotonaan parin kolmen viikon aikana.
– Keskivaikea oirekuva alkaa yleensä samalla tavalla kuin lieväoireisilla. Viikon tai kahden kuluessa oireet etenevät, ja vaikutus siirtyy ylähengitysteistä keuhkoihin. Keuhkokudokseen syntyy tulehdusmuutoksia, jotka vaikeuttavat hapen siirtymistä keuhkoista verenkiertoon.
Mäntylän mukaan potilas kokee tämän hengenahdistuksena.
– Nämä potilaat tarvitsevat yleensä sairaalaseurantaa annettavan lisähapen vuoksi. Tässä voi mennä hyvin vaihtelevasti kahdesta neljään viikkoon, Mäntylä arvioi.
Kolmannessa eli vaikeimmassa asteessa tauti alkaa jälleen samalla tavalla. Tyypillisesti toisen tautiviikon aikana oireet vaikeutuvat ja keuhkoihin syntyy tulehdusmuutoksia enenevässä määrin. Tähän vaiheeseen liittyy Mäntylän mukaan uusi ja mielenkiintoinen tieto, joka on opittu muualta maailmasta.
– Pieniin mikroverisuoniin saattaa muodostua tukoksia, jotka vaikeuttavat hapensaantia entisestään. Hengenahdistukseen liittyvät oireet koetaan ensimmäistä astetta huomattavasti vaikeampina. Ihminen saattaa tarvita reippaasti lisähappea, ja tässä vaiheessa harkitaan tehohoidon tarvetta. Avuksi voidaan ottaa hengityskone, jolla pyritään turvaamaan riittävä hapensaanti. Hengityskone sinällään ei paranna potilasta vaan sillä pyritään turvaamaan potilaalle lisäaikaa toipumiseen.
Lievässä ja keskivaikeassa taudinkuvassa oireet saatetaan kokea hankalina ja kestävät jopa kuukausia. Niistä ei kuitenkaan välttämättä aiheudu mitään pysyviä muutoksia keuhkoihin.
– Aikajänne on toki vielä kovin lyhyt arviointiin, koska ensimmäiset potilaat tulivat meille sairaalaan vasta maaliskuun puolivälissä, Mäntylä korostaa.
– On mahdollista, että tehohoitoon päätyvillä ja voimakkaita keuhko-oireita saaneilla potilailla keuhkoihin jää pysyviä muutoksia. Olemme huomanneet, että myös vaikeaoireisessa keuhkokuumeessa tai influenssassa pysyviä muutoksia saattaa jäädä. Siksi on oletettavaa, että näin tapahtuu myös koronan suhteen, Mäntylä sanoo.
“Influenssa toimii järjellisemmin”
Jorvin sairaalassa on aloitettu tutkimus influenssan ja koronan eroista. Molemmat sairaudet saattavat kehittyä vakavaksi virusinfektioksi.
– Näppituntuma on, että influenssa käyttäytyy koronaa järjellisemmin. Influenssan kohdalla oirehuippu saavutetaan muutaman päivän tai saman viikon aikana, minkä jälkeen potilas alkaa toipua. Kaikki tämä kestää yleensä 2-4 viikkoa, eli sairaudessa on tietty toipumiskaari, Mäntylä sanoo.
Koronaviruksen ongelmana on vaikea ennakoitavuus.
– Alussa on lievää oireilua, tauti näyttää kyntensä vasta toisella viikolla ja tilanne mahdollisesti hankaloituu. Olemme nähneet joidenkin Jorvin potilaiden kotiutuneen toipilaina, mutta he ovatkin joutuneet heti seuraavalla viikolla uudelleen sairaalahoitoon.
Korona on siis tehnyt kaksi oirehuippua.
– Tämä on hyvin poikkeuksellista verrattuna aikaisempiin virustauteihin.
Influenssa astmaatikoille koronaa pahempi?
Mäntylän mukaan toinen näppituntumalla tehty havainto on se, että korona vaikuttaa keuhkoputkiin vähemmän kuin influenssa, mutta keuhkokudokseen koronan vaikutus on suurempi.
– Tämä tarkoittaa sitä, että korona iskee etenkin hapensaannin kannalta tärkeisiin kohtiin. Astmaatikot ja keuhkoahtaumapotilaat kärsivät tämänhetkisen kokemuksen mukaan enemmän influenssasta kuin koronasta, Mäntylä jatkaa.
Siitepölykausi alkaa, monen kurkkua kuristaa ja muitakin oireita saattaa ilmaantua. Jarkko Mäntylän mukaan oireet ovat kuitenkin erotettavissa koronaan.
– Siitepölyoireet vaikuttavat limakalvoilla, tulee kutinan ja punoituksen kaltaisia silmäoireita sekä nenäoireita. Astmaa sairastavilla siitepölyoireet voivat toki tuntua keuhkoissa saakka, mutta tästä puuttuvat koronalle tyypilliset oireet: kuumeilu, yskä, lihassärky, mahdolliset vatsaoireet ja muut vakavat yleisoireet. Uskoisin, että näiden oireiden erilaisuus on aika helppo tunnistaa.
