Valtaosa koronatartunnan saaneista sairastaa viruksesta aiheutuvan taudin lievänä. Myös moni sairaalahoitoon päätyneistä toipuu taudista ja kotiutuu. Mutta millaisia vaikutuksia vakavan taudin sairastaminen jättää siitä toipuneille?
STT:n haastattelemat suomalaislääkärit ja -tutkijat eivät usko, että taudin lievän muodon kokeneet saisivat pysyviä vaurioita.
Katso yllä oleva video: STM:n Kirsi Varhila kommentoi hallituksen koronarajoituksia – kuinka iso osa tartunnoista on edes peräisin ravintoloista?
Sen sijaan sairaalahoitoa vaativasta taudista toipuminen voi kestää kuukausiakin, ja koronan pitkäaikaisvaikutuksia sairaalassa olleille potilaille on toistaiseksi vaikea arvioida.
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Husin) keuhkosairauksien linjan ylilääkäri Pirkko Branderin mukaan on tyypillistä, että vakava keuhkoinfektio jättää jälkeensä havaittavia muutoksia, jotka paranevat ajan myötä.
Husin alueella noin joka toisella sairaalahoidosta kotiutuneella koronapotilaalla näitä muutoksia on havaittavissa yhä kolmen kuukauden jälkeen.
Brander huomauttaa, että havaittujen muutosten määrä vähenee ajan myötä. Hän on luottavainen, että suurin osa taudin akuutista vaiheesta selviävistä toipuu ajan kanssa hyvin.
– Sars-epidemian ja influenssan myötä tiedetään, että yksittäiselle henkilölle voi tulla niin paha keuhkotulehdus, että se aiheuttaa vaurioita keuhkoihin pysyvästi, mutta se on ollut harvinaista aiemmin, ja se näyttää hyvin harvinaiselta nytkin.
Täysi toipuminen vakavasta taudista aina hidasta
Husin alueella kaikki keuhkotulehduksen vuoksi sairaalaan joutuneet on kutsuttu kontrollikäynnille kolmen kuukauden kuluttua kotiutumisesta.
Kevään epidemiapiikin aikana valtaosa koronan sairaalahoidoista tapahtui Husin alueella. Koko maassa sairaalaan joutui satoja potilaita, ja heistä teho-osastolle noin 280 ihmistä.
Seurannassa havaitut muutokset voivat käydä ilmi esimerkiksi keuhkojen röntgenkuvien tai puhalluskokeiden kaltaisissa tutkimuksissa.
Husista huomautetaan, että muutokset kyseisissä tutkimuksissa eivät automaattisesti vaikuta ihmisen toimintakykyyn.
– Muissakin keuhkotulehduksissa vaurio paranee suurimmalla osalla, mutta se kestää. Tässä toipumisaika voi olla vähän pidempi, Brander sanoo.
Virusopin professori Ilkka Julkunen Turun yliopistosta huomauttaa, että täysi toipuminen esimerkiksi keuhkokuumeesta on aina kohtuullisen hidasta, vaikka potilas on päässyt pois sairaalasta.
Julkunen vertaa keuhkojen elpymistä murtuneen luun paranemiseen: toipuminen jatkuu vielä sen jälkeen, kun kipsi on poistettu.
Hän myös huomauttaa, että monissa ihmisten elimissä on toimintareserviä, josta kaikkea ei tarvita kerralla.
– Jos keuhkoissa on vakava tulehdusreaktio, usein sinne jää esimerkiksi arpeumaa. Kudosten uusiutuminen jatkuu vielä sen jälkeen, kun taudista on toivuttu, Julkunen sanoo.
"Jossain määrin voivat vaikuttaa elinikäänkin"
Koronan pitkäaikaisvaikutusten arviointia vaikeuttaa se, että taudin vakava muoto voi vaurioittaa muitakin elimiä kuin keuhkoja.
Infektiovastuualueen ylilääkäri Jarmo Oksi Turun yliopistollisesta keskussairaalasta (Tyks) kertoo, että vakava tauti voi vaurioittaa myös sydäntä, aivoja tai munuaisia.
Hänen mukaansa kutakin näistä vaurioista on havaittu noin viidellä prosentilla sairaalahoitoon joutuneista. Epäselvää on, kuinka hyvin ne paranevat taudista toipumisen jälkeen.
– Näitä tietoja katsoessa on tietenkin odotettavaa, että jossain määrin nämä voivat vaikuttaa ihmisen elinikäänkin, mutta tarkemmin asiaa ei luonnollisesti vielä tunneta, Oksi kirjoittaa. Hän vastasi kiireen vuoksi sähköpostitse.
Oksi huomauttaa, että koronasta tehdään tällä hetkellä aktiivisesti tutkimuksia. Pandemian kesto on kuitenkin ollut niin lyhyt, että pitkäaikaisvaikutusten tarkka arviointi on toistaiseksi vaikeaa.
– Lääkärinä ja infektiolääkärinä alkaisin vasta puolen vuoden aikaa pitää merkittävänä, koska rajusta taudista toipuminen helposti vie muutamankin kuukauden, varsinkin ikäihmiseltä.
Toipuminen ei aina palauta jaksamista
Mahdolliset pitkäaikaismuutokset koskevat haastateltavien mukaan nimenomaan heitä, jotka ovat joutuneet sairaalaan.
Pääosa koronatartunnan saaneista sairastaa taudin lievän muodon.
– Se on hyvin epätodennäköistä, että syntyisi mitään pitkäaikaisoireita, jos niitä ei ollut akuuttivaiheessakaan, Julkunen sanoo.
Selvää kuitenkin on, että kaikkia koronan pitkäaikaisvaikutuksia ei voi mitata kliinisesti.
Husin ylilääkäri Branderin mukaan sairaalasta kotiutuneilla on ollut paljon enemmän erilaisia oireita kuin lääketieteellisesti havaittavia muutoksia.
Tyypillisiä oireita ovat olleet väsyminen ja hengästyminen, vaikka keuhkoissa ei olisi havaittavia muutoksia.
Osalla toipuneista on esiintynyt kiputuntemuksia, yskää, päänsärkyä ja ahdistuneisuutta.
– Eräässä tutkimuksessa on kuvailtu, että oireet ovat samanlaisia kuin traumaperäisissä stressihäiriöissä. Sairastuminen on ollut vakava tilanne, ja siihen tullut koko elimistön reaktio, Brander pohtii.
Husissa on käynnissä tehohoidossa olleiden koronapotilaiden pitkäaikaisseuranta.
Seurantaa tekevä erikoislääkäri Johanna Hästbacka ei halua kommentoida kesken olevaa tutkimusta.
Tietoa tuloksista on odotettavissa aikaisintaan ensi vuonna.
Korona ei yhtä vaarallinen kuin aluksi luultiin
Kokonaisuutena arvio koronaviruksen vaarallisuudesta on laskenut jonkin verran alkuperäisestä.
Professori Ilkka Julkunen sanoo, että vähäoireista tai kokonaan oireetonta taudinkuvaa on ollut paljon.
– Viimeaikaiset arviot ikäihmistenkin kuolleisuudesta ovat matalampia kuin aluksi luultiin, Julkunen sanoo.
Kausi-influenssaan koronavirus ei silti vertaudu. Husin Branderin mukaan koronapotilaat ovat joutuneet tehohoitoon influenssapotilaita useammin. Syynä hän pitää viruksen ja taudin uutuutta.
– Influenssaa vastaan useimmilla on jonkinlaisia vasta-aineita. Kun tämä on ollut uusi tauti, johon ei ollut puolustuskykyä vanhastaan, se on ollut rankempi varsinkin ikäihmisille.
Koronasta on keskusteltu korostuneesti vanhuksille vaarallisena tautina. Myös Husin alueella iäkkäät korostuvat tautiin menehtyneiden ja sairaalahoitoon joutuneiden joukossa.
Tehohoidossa olleista suurin ikäryhmä ovat kuitenkin olleet 40–60-vuotiaat. Jatkoseurannassa on siis mukana huomattavasti työikäistä väestöä.
– Diabetes, krooninen keuhkosairaus ja liikapaino. Heillä meni huonoimmin, joilla oli jotain tällaista taustalla, Brander luettelee.
Tällä hetkellä vuodeosastot ovat kevääseen verrattuna hiljaisia. Syynä on se, että nyt tartuntoja on paljon nuorten keskuudessa, ja he potevat taudin ikäihmisiä lieväoireisempina.
Tyksin Jarmo Oksi huomauttaa, että pelkkä ikä ei kuitenkaan täysin suojaa taudin vakavalta muodolta.
– Sairaalahoidetuista potilaista valtaosalla on perussairauksia, mutta nuori ja täysin perustervekin ihminen voi sairastua hyvin vakavasti ja joutua esimerkiksi tehohoitoon, Oksi kirjoittaa.