Maailmalla on noussut epäilyjä siitä, että koronavirus voisi tulehduttaa myös keskushermoston. Sitä kautta se aiheuttaisi neurologisia ja neuropsykologisia oireita. Osa potilaista kärsii erilaisista oireista kuukausia. Suurin osa sairastaa kuitenkin taudin lievänä ja paranee suhteellisen nopeasti.
Varmaa tietoa ei ole, mikä aiheuttaa osalle koronainfektion sairastaneille pitkittyneitä ja outoja oireita. Tutkijat ja lääkärit ympäri maailmaa seuraavat tilannetta, kokemuksia ja pikkuhiljaa kertyvää tietoa.
– Tehohoidon potilaista osa on ollut sekavampia kuin normaalisti vastaavan tehohoidon jälkeen. Joku heistä on siinä kunnossa, että heidät on pitänyt palauttaa tehohoitoon osastolta.
– Neurologit arvelevat, että neurologiset ja neuropsykologiset oireet johtuisivat koronaviruksen aiheuttamasta infektiosta keskushermostossa, HUSin infektiotautien ylilääkäri Asko Järvinen pohtii.
Hän kuitenkin painottaa, että kaikki on vielä arvelua, koska tutkittua tietoa ei ole saatu. Neurologisten oireiden kirjo on moninainen koronaviruksen infektioon sairastuneilla. Maailmalla on todettu pitkittyneistä koronainfektion oireista kärsivillä myös pään kuumotusta, tinnitusta, pistelyä, hengästymistä ja huimausta.
– On arveltu, että keskushermoston tulehdus voisi vaikuttaa näihin sekä hajuaistin heikkenemiseen, Järvinen kertoo.
Veritulpan riski voi jatkua paranemisen jälkeen
Koronaviruksen aiheuttama verihyytymäriski ja laskimotukosriski on tiedostettu jo jonkin aikaa. Sitä on hoidettu estolääkityksellä sairaalassa olevilla potilailla. Nyt on alettu arvella, että riski voisi olla koholla pidempäänkin.