Onko pitkästä koronasta kärsivien hoito somen varassa? Oireita lievänkin taudin sairastaneilla

2:37
Videolla Asko Järvinen kertoo, mitä pitkistä koronavirusinfektioista tällä hetkellä tiedetään.

Vaikea koronatauti lisää riskiä oireiden pitkittymiseen. Kuitenkin myös lieväoireiset ovat kärsineet kuukausia jatkuvista jälkioireista. Pitkän covidin syistä ja seurauksista keskusteltiin tänään Viiden jälkeen -ohjelmassa.

Osa koronaviruksen aiheuttaman taudin sairastaneista potilaista kärsii pitkittyneistä jälkioireista, jotka saattavat jatkua kuukausia – jopa yli vuoden.

Monet niin sanotun long covidin oireista muistuttavat akuuttia virusinfektiota: on yskää, kurkku- ja lihaskipua, hengenahdistusta sekä koronalle tyypillisiä haju- ja makuaistin häiriöitä. Yksi yleisimmistä jälkioireista näyttää olevan voimakas uupumus ja aivosumu, jotka estävät palaamisen normaaliin elämään, Tampereen yliopiston anatomian professori Seppo Parkkila sanoo.

Syytä sille, miksi koronaoireet voivat jäädä päälle akuutin infektion jälkeen, ei vielä tiedetä. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin infektioylilääkäri Asko Järvinen arvioi, että taustalla voi olla immuunijärjestelmän voimakas aktivoituminen.

Suomessa pitkittynyttä koronaa tutkitaan hyvin vähän, mikä johtuu Parkkilan mukaan maamme hyvästä koronatilanteesta. Suomessa on epidemian alusta lähtien todettu noin 55 000 koronatapausta. Järvinen arvelee, että pitkittyneestä koronasta kärsivien lukumäärä on pahimmillaan muutama tuhat.

– Valtaosa on parantunut, Järvinen toteaa.

Vaikea tauti lisää pitkän covidin riskiä

Vaikka käsitys pitkittyneestä koronasta on monella tapaa vajavainen, yksi asia näyttää varmalta: mitä vaikeampi tauti on, sitä todennäköisemmin oireet pitkittyvät.

Esimerkiksi pitkään tehohoidossa olleilla voi ilmetä elin- ja keuhkomuutoksia, joista toipuminen kestää pitkään, jopa loppuelämän.

Toisaalta osalla koronatartunnan saaneista ilmenee vain kohtalaisen lieviä oireita. Järvisen mukaan lieväoireisistakin noin neljänneksellä oli kolmen kuukauden kuluttua oireita. Myös oireettomien on kerrottu saaneen pitkään jatkuvia oireita.

Lapsillakin, joilla vakava koronavirustauti on harvinainen, on joissain tapauksissa esiintynyt samanlaisia pitkittyneitä koronaoireita kuin aikuisillakin. Jatkuva voimakas uupumus on voinut vaikeuttaa esimerkiksi koulunkäyntiä.

Pitkittyneeseen koronaan ei ole hoitoa

Pitkittyneeseen koronaan ei ole tarjolla parantavaa hoitoa. Potilas joutuu tyytymään siihen, että terveydenhuollossa hoidetaan vain oireita ja tuetaan paranemisprosessissa.

Järvinen sanoo, että lääkäreiden olisi tärkeä uskoa potilaita ja tunnistaa pitkittyneen koronan oireet. Tunnistamisen lisäksi lääkäreiden tulee sulkea pois muut taudit, joita korona voi laukaista ja joita on mahdollista hoitaa. Infektio voi laukaista potilailla esimerkiksi reaktiivisen niveltulehduksen tai muun autoimmuunisairauden.

Facebookin 4500-henkisessä keskusteluryhmässä suomalaiset koronapotilaat ovat kertoneet pitkittyneistä jälkioireistaan. Jotkut ovat kritisoineet, että heihin on suhtauduttu terveydenhuollossa penseästi.

– Jos tilanne on se, että nämä potilaat saavat parhaan avun sosiaalisesta mediasta, silloin meillä on aika paljon tekemistä terveydenhuollossa, Parkkinen sanoo.

Pitkään jatkuvista koronan jälkioireista kärsiviä Järvinen kehottaa pitämään kirjaa oireistaan. Näin niiden kehittymistä on helpompi seurata.

Rokottaminen on paras ennaltaehkäisy

Parkkila kaipaa lisää kunnollisia vertaisarvioituja tutkimuksia pitkään jatkuvasta koronasta. Lisäksi tulisi laatia mahdollisimman selkeät kriteerit diagnosointia varten.

Moni sairastaa koronan lievänä, mutta kukaan ei voi tietää, jäävätkö oireet päälle akuutin infektion jälkeen. Pitkäkestoinen oireilu on yksi hyvä lisäsyy ottaa koronarokote.

– Meillä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin päästä taudista eroon, ja siihen rokottaminen on paras ennaltaehkäisy, Parkkila sanoo.

Keskustelu aiheesta jatkui Viiden jälkeen -ohjelmassa. Katso lähetys MTV-palvelusta.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja