USA 1995. Ohjaus: Bryan Singer. Käsikirjoitus: Christopher McQuarrie. Pääosissa: Kevin Spacey, Gabriel Byrne, Stephen Baldwin, Chazz Palminteri, Benicio Del Toro, Kevin Pollak.
Bryan Singer viitoittaa tietä 90-luvun jälkipuoliskon jännärille toisella ohjaustyöllään Epäillyt. Singer ja käsikirjoittaja Chrostopher McQuarrie debytoivat elokuvalla Public Access, joka voitti Grand Jury -palkinnon Toronton Sundance-festareilla vuonna kolme vuotta sitten. Epäillyt ylsikin sitten jo kahteen Oscariin, eikä syyttä. Se yhdistää hienosti trendikkään kollaasikerronnan älykkäästi rakennettuun juoneen ja voimakkaisiin roolisuorituksiin.
Los Angelesin satamassa olevasta rahtilaivasta löytyy 27 kuollutta ja eloonjäänyt toistelee houreisesti nimeä Keyser Soze. Kuusi viikkoa aiemmin viisi rikollista tapaavat Nykin poliisin tunnistusrivissä ja päättävät lyödä hynttyyt yhteen. Menestyksekäs keikka vie joukkion Losiin ja oudot tapahtumat ja menneisyyden varjot kietovat miehet sisäänsä. Kohtalokkaalla laivakeikalla miehet ja Keyser Soze vihdoin tapaavat...
McQuarrie on pilkkonut tarinansa kronologian monelle tasolle ja Singer ei pidä kiirettä rautalangan kanssa. Tuloksena katsoja saa mukavaa aivovoimistelua päästäkseen kertomuksen kyytiin. Kerrontatapojen monimuotoisuus yhdistettynä juonen pettämättömään logiikkaan kutovat katsojan tiukasti mukaansa.
Singer luottaa tarinaan täydellisesti, joten hän antaa henkilöilleen auliisti aikaa saada itseään esille. Tällä näyttelijäkaartilla se onkin siunaus. Oscarin työstään ansainnut Kevin Spacey muotoilee jäljittelemättömästi kertojan rooliin asettuvan yllätyksellisen perushäviäjän. Byrne on mystisen etäinen, Baldwin maaninen toimija, Pollak suoraviivainen uhkapeluri, Del Toro lipevä nautiskelija sekä Palminteri hybriksessään kylpevä lannistaja.
Epäillyt yhdistyy tunnelmaltaan Alan Parkerin kymmenen vuoden takaiseen Noiduttuun sydämeen; paholainen kulkee joukossamme ja se on siellä mistä sen vähiten luulisi löytävänsä. Epäillyt on kuitenkin rakenteeltaan täysin aikansa tuotos, joka hitsautuu mainiosti perinteiseen juonikertomukseen. Se on erittäin hyvä elokuva.
Teksti: Jari Rantala