Perjantaina alkavat Vancouverin talviolympialaiset kiinnostavat penkkiurheilijoiden ohella myös entisiä olympiavoittajia. He seuraavat kisoja tietäen itse, millaista suoritusta voittoon vaaditaan ja miten voittaminen muuttaa elämän. Juuri nyt heitä huolettaa hiihdon ympärille paisuneen doping-skandaalin vaikutukset suomalaismenestykseen.
– Toivon, että tämä soppa saataisiin lopultakin selvitettyä. Lajin kannalta ei ole hyvä asia se, että asiat vellovat koko ajan julkisuudessa. Uskon ja luotan siihen, ettei tällä ole vaikutusta Vancouverin hiihtäjiin, sillä nyt puhutaan eri aikakaudesta ja eri ihmisistä. Toivon kuitenkin, että jos jollakin on vielä jotain tunnustettavaa, niin tulisi nyt heti esiin, Marjut Rolig, hiihdon olympiavoittaja vuosimallia 1992, painottaa. Rolig toimi vuoden 2009 loppuun saakka myös Suomen Antidopingtoimikunnan urheilujäsenenä.
Samoilla linjoilla on hiihdon toinen olympiavoittaja, vuonna 1976 Innsbruckissa urakoinut Helena Takalo.
– Ikävä juttuhan tämä on, etenkin näin arvokisojen alla. Tämä on hiihdolle huonoa mainosta, Takalo pohtii ja tietää, mistä puhuu. Häntä itseään epäiltiin positiivisen doping-näytteen antamisesta Innsbruckin kisoissa. Myöhemmin paljastui näytteen kuuluneen neuvostoliittolaishiihtäjälle.
– Jouduin aivan turhanpäiväisiin kuulusteluihin. Ne vaikuttivat sitten hiihtoon seuraavana päivänä. Hävisin toisen kullan reilulla sekunnilla, Takalo muistelee.
Tiukka tavoite
Olympiavoittajat odottavat Vancouverista kohtuullista mitalisaalista, vaikkakin virallinen tavoite, 12 mitalia, vaikuttaa äärimmilleen viritetyltä.
– Siinä pitää jo kaiken onnistua aivan nappiin, että tuohon tavoitteeseen yllettäisiin. En oikein usko siihen, sillä arvokisoissa harvoin kaikki urheilijat pääsevät omalle tasolleen tai sen yli. Realistisempi tavoite on 6-10 mitalia, itsekin kisapaikalle matkustava Rolig arvioi.
Naganossa 1998 kultaa napannut mäkikotka Jani Soininen on hänkin mitaliarvioissaan Olympiakomiteaa maltillisempi.
– Veikkaan että Suomelle tulee kahdeksan mitalia. Joukkuemäestä saadaan varmasti mitali ja ehkä tulossa on myös yksi henkilökohtainen mäkimitali.
Se tärkein voitto
Olympiakisat ovat monelle urheilijalle se uran tärkein etappi. Voitto olympialaisissa takaa uralle upean huipennuksen sekä tunnettuutta ja materiaalista hyvää.
– Voiton tärkein konkreettinen hyöty heijastui sponsorisopimuksiin. Voiton myötä sopimusten tekeminen oli muutaman vuoden ajan aiempaa helpompaa. Sain myös kaupungilta 100 000 markan lahjoituksen asunnon ostamista varten, Soininen kuvailee 12 vuoden takaista tilannetta.
Myös Marjut Rolig palkittiin perinteisin menoin. Tuli tontti, talopaketti ja joukko innokkaita talkoolaisia taloa pystyttämään. Myös aivan tuntemattomat halusivat muistaa voittajaa.
– Sain postissa vaikka millaisia sukkia ja töppösiä ja seinävaatteita. Sellainen lämmitti mieltä. Vieläkin tulee nimmaripyyntöjä, etenkin ulkomailta, vaikka voitosta on kulunut jo kohta 20 vuotta.
Helena Takaloa kunta muisti tontilla, ja myöhemmin Takalon kotikuntaan Pyhäjärvelle puuhattiin pronssinen näköispatsas.
– Onhan se ihan näköinen. Kuljen joka päivä sen ohi matkalla kotoa töihin. Se muistuttaa menneistä, mutta en minä muuten juuri hiihtouraa ajattele. Ihan tavallista elämää olen pystynyt sen jälkeen elämään.
Ennen ja jälkeen olympiavoiton
Olympiavoitto muuttaa väistämättä urheilijan elämää, mutta ei aina niin paljon kuin voisi voiton hetkellä kuvitella. Niin Takalo, Soininen kuin Roligkin muistelevat historiallista voittoaan toisinaan, mutta arki haasteineen pitää kiireisenä. Takalo työskentelee puolipäiväisenä liikuntasihteerinä ja puolipäiväisenä kirjastovirkailijana Pyhäjärvellä. Soininen ja Rolig puolestaan pyörittävät yrityksiään; Rolig homeopatiaan ja vyöhyketerapiaan erikoistunutta hoitolaa ja Soininen osakkaana vene- ja moottoripyörämyymälää.
Olympiavoittajat tapaavat toisiaan ja nauttivat vertaistuesta oman yhdistyksensä, Suomen Olympiavoittajat ry:n puitteissa. Harvojen ja valittujen kerhossa puhutaan menneistä ja pohditaan urheilun tulevaisuutta.
– On rikkaus, kun eri aikakausien ja eri lajien ihmiset voivat kokoontua yhteen. Käymme upeita keskusteluja vaikkapa siitä, miten hiihto on lajina muuttunut sitten Siiri Rantasen päivien, yhdistyksen hallitukseen kuuluva Marjut Rolig kertoo.
Yhdistys tarjoaa myös aitiopaikan tarkastella sitä, millaisista aineksista suomalainen olympiavoittaja on tehty.
– On selvää, että eri lajit vaativat erityyppisiä urheilijoita, mutta jotain samaa löytyy jokaisesta olympiavoittajasta. He ovat äärettömän sinnikkäitä, pitkäjänteisiä ja henkisesti vahvoja ihmisiä. Voittajan täytyy osata keskittyä ja pitää päänsä kasassa olympiapyörityksen keskelläkin. Se erottaa voittajat muista.