Ditte on ensimmäinen nainen Suomessa, joka luovutti munuaisen ystävälleen – "Olen ensimmäinen kaveriluovuttaja"

– Operaatio sujui normaalisti, leikkauksen suorittanut Lempinen toteaa STT:lle.

Aiemmin munuaisen luovuttajana on voinut toimia vain lähiomainen. Maaliskuun alusta alkaen kudoslaki muuttui siten, että munuaisen sai luovuttaa myös läheinen ystävä. Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan luovutuksen voi tehdä jopa täysin anonyymisti.

Lausahdus Pietarissa antoi alkusysäyksen

Torstaina tehdyssä operaatiossa munuaisen luovutti vantaalainen Ditte Kronström, 53. Hänen toisen munuaisensa sai ystävä, jolla on perinnöllinen munuaissairaus.

Idea sai kipinänsä viime vuoden syksyllä, jolloin ystävykset olivat matkalla Pietarissa. Reissun aikana ystävä kertoi Kronströmille olevansa erittäin väsynyt sairauden johdosta.

– Totesin siihen suurin piirtein, että saisit toisen munuaiseni, jos voisit, leikkauksesta sairaalassa toipuva Kronström kertoi.

Alkuvuonna ystävä jakoi Facebookissa tiedon lähestyvästä lakimuutoksesta. Kronström laittoi tälle välittömästi viestin, että vanha tarjous oli yhä voimassa.

Munuaisen saaja on helsinkiläinen, kahden nuoren 46-vuotias yksinhuoltaja. Hän ja Kronström ovat tutustuneet toisiinsa 1990-luvulla.

– Hän on hyvä ystävä monen muun hyvän ystävän joukossa, Kronström luonnehtii ystävyyssuhdetta.

Kronströmille ennen luovutusluvan saamista tehty selvitys oli perusteellinen. Siihen kuului muun muassa kudos- veriryhmä- ja valkosolutestejä, elintapojen selvitystä sekä kahden eri psykiatrin arvio.

Testeillä varmistuttiin siitä, että leikkaus on mahdollinen ja turvallinen. Lisäksi terveysviranomaiset varmistivat, että elinluovutus tehdään vapaaehtoisesti ja ilman rahallista vastinetta.

– Vaikuttaa siltä, että koska olen ensimmäinen kaveriluovuttaja, sairaala on halunnut tehdä prosessin viimeisen päälle, Kronström pohtii.

Kirurgi toivoo käytännön yleistyvän

Suomessa noin 250 ihmistä saa uuden munuaisen vuosittain. Elinsiirroista viime vuonna vain 30 tehtiin elävältä ihmiseltä, osastoylilääkäri Lempinen kertoo. Terve ihminen tulee lähtökohtaisesti toimeen yhden munuaisen turvin.

Lempinen toivoo, että lakimuutos voisi lisätä elävien luovuttajien määrää. Eläviltä tehtävissä siirroissa esimerkiksi leikkauksen ajankohdan pystyy valitsemaan paremmin ja siirrettävälle munuaiselle voidaan tehdä kattavammin testejä, joilla varmistutaan siirron sopivuudesta.

– Yleensä eläviltä luovuttajilta tulevat munuaiset toimivat paremmin kuin kuolleilta tulevat.

Lakimuutos voi myös lyhentää leikkausjonoja, Lempinen uskoo. Munuaisen siirtoa odottaa Suomessa hieman alle 500 potilasta.

Leikkauksen jälkeen Kronströmiä ja hänen ystäväänsä odottaa pitkä sairausloma. He eivät ole erityisen tarkkaan pohtineet, miten elinsiirtoa aiotaan juhlistaa. Alustavan idean mukaan juhlinta saattaa tapahtua arkisissa puitteissa.

– Ystäväni on todennut, että jokin saunailta voisi olla kiva. Hän ei ole päässyt saunomaan sen jälkeen, kun dialyysi alkoi.