Charles III:n edeltäjillä verinen ja myrskyisä historia – osa kuninkaallisista piti nimeä kirottuna

Kuningatar Elisabetin vanhin poika, Charles III, nousee 73-vuotiaana valtaistuimelle seuraavaksi Ison-Britannian kuninkaaksi. Charles III oli nimi, jonka hän aikoinaan harkitsi hylkäävänsä välttääkseen yhteydet kahden kuninkaallisen edeltäjänsä veriseen ja myrskyisään historiaan, uutisoi The New York Post.

Kuningas Charles harkitsi aikoinaan nimeä George VII kunnioittaakseen isoisäänsä, joka oli rakastettu, ja välttääkseen nimeä Charles, jota jotkut kuninkaalliset pitivät jopa kirottuna, kertoi The London Times vuonna 2005. Samana vuonna hovi kuitenkin kiirehti The Guardianin mukaan kiistämään huhut siitä, että prinssi Charles olisi harkinnut George-nimeä Charles-nimeen liitettyjen negatiivisten mielleyhtymien vuoksi.

Lue myös: Kuningas Charles nousee valtaan – miten tämä käytännössä tapahtuu?

Charles valitsi nimensä kuninkaana – Britannian uusi hallitsija on nimeltään kuningas Charles III

Ainoa teloitettu monarkki

Halusi Charles vaihtaa hallitsijanimeään tai ei, kiistaton fakta on kuitenkin se, että Charles-nimiset edeltäjät hallitsivat Britannian historian verisimpiä kausia.

Charles I johti maan sisällissotaan. Hänet teloitettiin maanpetoksesta vuonna 1649 sen jälkeen, kun kuninkaallinen armeija oli hävinnyt sodan Englannin parlamentin ja skotlantilaisten yhteisiä joukkoja vastaan. BBC:n mukaan Charles I on edelleen ainoa teloitettu englantilainen monarkki.

Charles I:n poika, kuningas Charles II, vietti lähes kaksi vuosikymmentä maanpaossa isänsä mestauksen jälkeen ja sai lukuisia lapsia useiden rakastajattarien kanssa, mikä lietsoi suuria skandaaleja Isossa-Britanniassa. Häntä pilkattiin "hilpeäksi monarkiksi" moninaisten sivusuhteidensa vuoksi.

"Hilpeä monarkki" sai useita lapsia rakastajattariensa kanssa, mutta ei yhtään vaimonsa Katariina Braganzan kanssa. Näin ollen  Charles II:n kuoleman jälkeen valtaistuin siirtyi hänen katoliselle veljelleen, James II:lle (James II of England).

*Korjaus kello 15.38: Muokattu tieto, että kuningas Charles I ei hävinnyt sotaa ainoastaan skotlantilaisia vastaan, vaan vastassa oli möys parlamentin hallinnoimat joukot, jotka taistelivat yhdessä skotlantilaisten kanssa Charles I:n joukkoja vastaan.