Berliiniä pidetään selvänä suosikkina, kun Kansainvälisen yleisurheiluliiton IAAF:n hallitus päättää vuoden 2009 MM-kilpailujen pitopaikasta Helsingissä lauantaina.
Helsingin MM-kilpailujen toimitusjohtaja Antti Pihlakoski kuitenkin uskoo, että Espanjan Valencia voi lyödä pöytään "ässäkortin", kun hakijat esitelevät hankettaan viimeisen kerran lauantaina ennen äänestystä.
-Valencia tekee niin kovan taloudellisen tarjouksen, että mikäli ratkaisu menee huutokaupaksi, se voittaa. Muussa tapauksessa Berliini saa isännyyden. Kolmas hakija, Kroatian Split on ulkona kuvioista, Pihlakoski arvioi perjantaina.
Sekä vuoden 2005 (Helsinki) että 2007 (Osaka) MM-isännyyden äänestyksessä hävinneen Saksan pääkaupungin kovimpina valtteina pidetään muun muassa ensi vuoden jalkapalloilun MM-lopputurnausta varten peruskorjattua, 70 000 katsojan olympiastadionia sekä urheilijoiden majoitustiloiksi suunniteltua valtavaa kongressikeskusta.
Berliini on vahvoilla myös talousseikkojen vuoksi. Runsaan 80 miljoonan asukkaan Saksa tarjoaisi mittavan markkina-alueen IAAF:n yhteistyökumppaneille. Berliinin hanketta ovat esitelleet muun muassa moninkertainen pituushypyn arvokilpailuvoittaja Heike Drechsler, Saksan sisäministeri Otto Schily sekä Berliinin pormestari Klaus Wowereit.
-Berliini on hankkeessaan hyvin tosissaan, ja avainkysymys kuuluukin, onko IAAF:llä varaa jättää se kolmannen kerran peräkkäin hopealle, Pihlakoski mietti.
Stadion myös Valencian valtteja
Aivan Valencian ydinkeskustan lähettyville rakennetaan upouusi stadion, joka vetäisi MM-kilpailuissa 50 000 katsojaa. Lisäksi Valencia lupaa rakentaa 10 000 hengen katsomolla varustetun verryttelykentän. Valencian mahdollisuuksia arvioidaan heikentävän sen, että Espanja toimi MM-yleisurheilun isäntämaana vuonna 1999, jolloin kilpailut pidettiin Sevillassa. Valencian hankkeen taustavoimiin kuuluu mm. naisten pika-aiturihuippu Glory Alozie.
Split veisi MM-kilpailut samalle stadionille, jossa pidettiin vuoden 1990 EM-yleisurheilu. Stadionin katsojakapasiteetti on normaalisti 39 000 katsojaa, mutta MM-kilpailujen aikaan sinne mahtuisi yhtaikaa 25 000 katsojaa eli saman verran kuin Helsingin olympiastadionille. Splitin puolesta puhuu muun muassa 800 metrin vuoden 1974 Euroopan mestari .