Asiantuntijat: Suomen ei ole syytä olettaa, että vakavilta koronatapauksilta vältyttäisiin, jos tartunnat lisääntyvät

Koronaviruksen päivittäiset tartuntaluvut liikkuvat nyt virallisesti pitkälti samoissa lukemissa kuin kevään tartuntahuipun aikana, mutta epidemiatilanne lukujen takana on hyvin erilainen kuin tuolloin.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan sairaalahoidossa on nyt 46 ihmistä, mikä on yhdeksän enemmän kuin perjantaina.

Lue myös: Tietämättään koronaa sairastanut Meredith, 42, menetti yhtäkkiä kuulonsa: "En ollut sairas, mutta kärsin silti seurauksista"

Sairaalassa olevista tehohoidossa on 10 ihmistä, kun perjantaina tehohoidettavia oli viisi. Uusia koronavirukseen liittyviä kuolemia ei maanantaina raportoitu.

Sairaalahoito- ja kuolemantapausten määrä on siis vielä kaukana kevään huipusta, mutta on kuitenkin kesän jälkeen selvästi noussut.

Lue lisää: Yhteiskunnan normalisointia koronasta huolimatta vaativa julistus kerää nimiä – kritiikkiä keräävä kannanoton ympärillä myös väitteitä sensuurista

Tämä osoittaa, että tartuntojen nousu ei selity pelkästään testauksen lisääntymisellä, ja siihen on suhtauduttava vakavasti, sanoo THL:n tutkimusprofessori Markku Peltonen STT:lle.

– Olen ihan vakuuttunut, että kun tartunnat lisääntyvät väestössä, tulevat myös vakavat tapaukset lisääntymään, Peltonen sanoo.

Paikalliset tartuntaryppäät kriittisiä

THL raportoi maanantaina 214 uutta koronavirustartuntaa. Kahden viimeisen viikon aikana on raportoitu yhteensä 2 469 tartuntaa, mikä on 1 353 tartuntaa enemmän kuin edeltäneiden kahden viikon aikana.

Mitä enemmän tartunnat lisääntyvät, sitä vaikeampaa alkaa olla epidemian hallinta: jäljittäminen vaikeutuu ja testikapasiteetti voi ylittyä, jolloin tartuntoja alkaa mennä järjestelmältä ohi, Peltonen kuvaa.

Lue lisäksi: Katrina katsoi televisiota koronakaranteenissa ja tajusi yhtäkkiä jotakin elämästään: "Kukaan ei ollut soittanut..."

Kriittisiä hetkiä epidemian torjunnan kannalta ovat Peltosen mukaan esimerkiksi suuret paikalliset tartuntaryppäät. Jos niitä ei saada kuriin, lähtevät tartunnat leviämään nopeasti.

Huolestuttavana kehitystä pitää myös Helsingin yliopiston zoonoosivirologian professori Olli Vapalahti.

– On selvää, että jos enempää toimia ei tehdä, tilanne pahenee samalla lailla Suomessa kuin on jo tapahtunut muualla Euroopassa, Vapalahti sanoo STT:lle.

Lue myös: KSML: Jyväskylän koronalinkopaikka oli uuden uskonnollisen yhteisön hengellinen tilaisuus

Vaikka torjunta onnistui keväällä varsin hyvin, ei sillä nykytilanteen kannalta ole väliä, Vapalahti muistuttaa.

– Epidemialla ei ole muistia, joka palkitsisi siitä, että joskus on tehty hyvin.

Toisaalta valonpilkahduksiakin on: Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) alueella tartuntojen nousu näyttäisi infektiosairauksien ylilääkäri Asko Järvisen mukaan taas hieman hidastuvan.

Tartuntoja jää edelleen piiloon, mutta vähemmän

Kevään ja syksyn tartuntalukuja ei voi suoraan verrata toisiinsa, sillä koronavirustestejä tehtiin keväällä paljon tiukemmilla kriteereillä ja paljon vähemmän.

THL:n mukaan testejä tehtiin huhtikuun alussa noin 2 000 päivässä, kun tällä hetkellä päivittäinen määrä on noin 11 000.

– Tällä hetkellä piiloon jäävien tartuntojen osuus on paljon pienempi, vaikka niitä on ihan varmasti nytkin, Asko Järvinen sanoo STT:lle.

Lue lisää: THL: Suomessa todettu 214 uutta koronavirustartuntaa – ilmaantuvuusluku nyt 42,5

Siitä kertoo esimerkiksi se, että Husin alueen koronanäytteistä positiivisia on tällä hetkellä alle kaksi prosenttia, kun keväällä positiivisten testien osuus oli monen viikon ajan 10 prosentin tasolla.

Tartuntoja oli siis keväällä todennäköisesti moninkertaisesti virallisiin lukuihin verrattuna, mutta kuinka moninkertaisesti – sitä voidaan edelleen vain arvailla.

Ei näyttöä viruksen lieventymisestä

Sairaalahoito- ja kuolemantapaukset ovat pysyneet toistaiseksi kevättä matalammalla tasolla, mikä selittyy ensisijaisesti sairastuneiden nuoremmalla ikäprofiililla.

Esimerkiksi HUSin alueella lähes puolet koronaan liittyvistä kuolemista tapahtui keväällä hoivakodeissa, ja syksyllä niissä on vältytty epidemioilta toistaiseksi kokonaan, Asko Järvinen sanoo.

Lue lisäksi: MTV seuraa koronan etenemistä: Jyväskylän oppilaitoksissa kahdeksan viruksen kantajaa altisti lähes 150 koronalle

Koronavirustautia osataan nyt myös hoitaa paremmin esimerkiksi asentohoidolla ja kortisonihoidolla, kertovat Järvinen ja Helsingin yliopiston Olli Vapalahti.

Sairaalahoidon ja tehohoidon tarpeeseen voi vaikuttaa myös se, että koronadiagnoosi tehdään aiemmin, jolloin tautia päästään tarvittaessa myös hoitamaan aiemmin, Vapalahti arvioi.

Lue myös: Koronaennuste povaa jopa tuhansia päivittäisiä tartuntoja marraskuun lopulle – "Tämä on mahdollista, mikäli tilanteelle ei tehdä tarpeeksi"

Vapalahden mukaan ei ole olemassa tieteellistä näyttöä siitä, että virus itsessään olisi muuntunut lievemmäksi. Yksittäisen mutaation osalta sen sijaan on alustavaa näyttöä lisääntyneestä tartuttavuudesta.

Tanska taittoi tartuntojen nousun

Myös tartuntojen leviämisen dynamiikkaa on tällä hetkellä vaikea verrata kevääseen, sillä olosuhteet olivat silloin hyvin erilaiset.

Helmikuun lopussa voimassa ei ollut vielä mitään rajoituksia, kun taas tällä hetkellä esimerkiksi etätyö on hyvin yleistä, Peltonen huomauttaa.

– Keväthän on aikamoinen pimeys meille, että mitä silloin oikeasti tapahtui, Peltonen sanoo.

Suomessa tartuntojen määrä on kesän jälkeen ollut samantyyppisessä nousussa kuin monessa muussakin Euroopan maassa.

Lue myös: Korona leviää nyt useilla alueilla nuorten keskuudessa – sairaanhoitopiirin johtaja: "Tilanne on aivan eri kuin mitä se oli keväällä"

Yksi hyvä esimerkki Suomelle voisi kenties olla Tanska, jonka viimeaikaisen tilanteen nostavat esiin tahoillaan sekä HUSin Järvinen että THL:n Peltonen.

Tanskassa epidemian kehitys on monen viikon ajan näyttänyt huolestuttavalta, mutta tartuntatahti näyttää nyt hidastuneen.

Epidemiaa on maassa pyritty syyskuusta lähtien torjumaan muun muassa ravintoloiden aukiolorajoituksilla, kokoontumisrajoituksilla sekä maski- ja turvavälisuosituksilla.