Georgialaisen ohjaskelkkailijan traaginen kuolema ravisteli Vancouverin olympialaisten avajaispäivää, mutta ei estänyt kelkkakisojen jatkumista.
Poliisin kuolinsyyn tutkijat käynnistivät asiasta tutkimuksen, samoin lajin kattojärjestöt, mutta Vancouverin olympiakelkkailu päätettiin järjestää alkuperäisen aikataulun mukaan.
Sen verran onnettomuus kuitenkin synnytti porua, että ohjaskelkkailussa vauhteja pudotettiin tuomalla miesten lähtö naisten starttipaikalla ja hidastamalla vauhtia jään pintaa muuttamalla.
Vauhteja haluttiin pudottaa, vaikka asiantuntijoiden mukaan kuolemaan johtanut onnettomuus perustui kelkkailijan tekemään inhimilliseen virheeseen, ei radan rakenteeseen.
- Sillä ei ole mitään tekemistä nopeuden kanssa. Siinä ei ole eroa, tapahtuuko se (kelkkailijan virhe) 60 tai 150 kilometrin tuntinopeudessa. Hän olisi kuollut myös 60 kilometrin tuntinopeudesta, kolminkertainen olympiavoittaja Georg Hackl arvioi tapaturmaa Tagesspiegelille.
Nodar Kumaritashvili kuoli harjoituksissa maailman nopeimmaksi sanotun radan viimeisessä mutkassa. Hän putosi kelkasta, sinkoutui radalta yli 140 kilometrin tuntivauhdista ja iskeytyi metalliseen tukipylvääseen.
- Tämä rata on nopeampi kuin mikään muu rata. Se on haastava urheilijoille, mutta he ovat onnistuneet siinä ennenkin aivan kuten tämä georgialaislaskijakin ennen kuin teki pienen virheen, uransa jo lopettanut saksalainen kelkkailumestari totesi.
Starttipaikan muutoksella ei merkitystä
Onnettomuuden jälkeen miesten lähtöpaikkaa muutettiin ja radan reunuksia nostettiin siinä kurvissa, josta Kumaritashvili paiskautui radalta. Hackl arvioi, että starttipaikan muutoksella ei ole muuta kuin suurta yleisöä rauhoittava vaikutus.
- Minusta sellainen miellyttää vain niitä, jotka eivät tiedä mitään tästä lajista. Ei tässä lajissa voi koskaan täysin sulkea pois onnettomuuden mahdollisuutta. Niitä sattuu kelkkailussa, mutta kilpailijat pysyvät yleensä radalla, jossa menevät nurin, Hackl totesi.