Asiakirjat paljastavat: Näin kuningatar Elisabet piilotti mittavan varallisuutensa – vaati "mahdollisesti kiusallisten tietojen" salaamista 70-luvulla

Kuningatar Elisabetin varallisuudesta on heitetty vuosien mittaan ilmoille erilaisia arvioita. Muun muassa viime keväänä maailman varakkaimpia kuninkaallisia sivunneessa artikkelissa lukuisien kiinteistöjen ja mittavan korukokoelman omistavan Elisabetin varallisuuden arvioitiin olevan noin 390 miljoonaa euroa.

Täyttä varmuutta monarkin yksityisen omaisuuden suuruudesta ei kuitenkaan ole. Brittilehti The Guardian uutisoi viikonloppuna, että kuningatar itse pyrki salaamaan yksityisomaisuutensa suuruuden 1970-luvulla. 

Lehden kansallisarkistosta haltuunsa saamien asiakirjojen mukaan kuningatar Elisabetin asianajaja Matthew Farrer painosti 1970-luvun alussa Britannian ministereitä muokkaamaan tuolloin pöydällä ollutta lakimuutosta niin, etteivät tiedot kuningattaren yksityisomaisuudesta olisi julkisia.

LUE MYÖS: Kuningatar Elisabet on erittäin rikas – maailman suosituin monarkki ei silti yllä lähellekään varakkaimpien kuninkaallisten joukkoa

Kuningattaren väliintulon jälkeen Edward Heathin hallitus lisäsi lakiin lausekkeen, jolla "valtionpäämiesten" yritykset voitiin vapauttaa uusista läpinäkyvyystoimenpiteistä. Guardianin mukaan tämä menettely mahdollisti käytännössä sen, että valtio tuki sitä, että kuningattaren yksityisomaisuus pysyi salassa ainakin vuoteen 2011 asti – joskaan siitä ei ole annettu tarkkaa tietoa julkisuuteen vieläkään.

Brittilehti julkaisi otteita muistiosta, jossa sivuttiin kuningattaren asianajajan sekä kauppa- ja teollisuusministeriön keskusteluja aiheesta. Muistin mukaan Farrer kertoi kuningattaren olevan huolissaan siitä, että hänen yksityiset sijoituksensa pörssiyhtiöihin ja niiden arvo tulisivat julki. Muistion tehneen virkamiehen mukaan Farrer vetosi siihen, että asian paljastuminen voisi olla "kiusallista tietoa".

LUE MYÖS: Kuninkaallinen perhe yllättyi kustannuksista – näin suuri summa upposi herttuatar Meghanin vaatekaappiin hoviin liittymisen jälkeen

Oxfordin yliopiston lakiasiantuntija Thomas Adams arvioi Guardianille, että nyt esiin nousseessa tapauksessa käytetty menettely näyttäisi antaneen kuningatar Elisabetille "merkittävän vaikutusvallan" lakiluonnoksiin, jotka vaikuttaisivat häneen itseensä.

– Näyttää siltä, että kruunun esitykset ovat olleet olennaisia lainsäädännön muotoa muutettaessa, Adams kommentoi.

Buckinghamin palatsista ei kommentoitu lehdelle, oliko kuningatar Elisabet käyttänyt suostumusmenettelyä hallituksen painostamiseksi. Tavallisesti suostumusmenettelyssä lakiesitys tulee hyväksyttäväksi hallitsijalle ennen kuin parlamentti äänestää sen hyväksymisestä. Tässä tapauksessa ministerit ovat yleensä varoittaneet kuningatarta, jos lakimuutos tulisi vaikuttamaan hallitsijan etuoikeuteen tai kruunun yksityisiin etuihin.