Naton pääsihteeri ei löytänyt uskottavaa vastausta Espanja-kysymykseen, kirjoittaa Naton huippukokouksen näyttämöltä Haagista MTV Uutisten toimittaja Jouko Luhtala.
Nato ei voi vain toivoa parasta, vaan sen täytyy valmistautua "pahimpaan" ja tehdä itsestään "tappavampi".
Näin sanoi lehdistötilaisuudessa pääosin tiukkasanaisesti esiintynyt Naton pääsihteeri Mark Rutte, jonka mukaan Venäjä voi haastaa puolustusliittoa sotilaallisesti viiden vuoden sisällä.
Myös Kiinaa on syytä pitää silmällä.
Vaikka Rutte näkee Venäjän uhkana, pilkkasi hän presidentti Vladimir Putinia nimittämällä tätä "nuoremmaksi yhtiökumppaniksi". Määräysvalta tuossa firmassa on Rutten mukaan Kiinan presidentillä Xi Jinpingillä.
Rutte ei kierrellyt, vaan käytännössä vaati Euroopan militarisointia: Naton on valmistauduttava sotaan saadakseen myös tulevaisuudessa nauttia rauhasta.
Jos pääsihteerin äänensävy olisi Haagissa ollut toisenlainen, olisi puheenvuoro helposti kuulostanut hätähuudolta.
Jos Rutten puheenvuoron ja hänen Foreign Affairs -lehdessä julkaisun puheenvuoron jotenkin summaisi, niin pääsihteerin mukaan nyky-Nato ei riitä, ei sitten alkuunkaan.
Länsimaiden asevoimat eivät tarvitse pientä pintaremonttia, vaan sotateollisen vallankumouksen.
Suuri osa tarpeiden yksityiskohdista on "salaisia", mutta joitain yksityiskohtia Rutte oli valmis nimeämään.
Pääsihteerin latelemat luvut ja tarpeet hengästyttävät.
Pelkästään ohjus- ja ilmapuolustuksen määrä täytyy viisinkertaistaa. Suomalaisarvioiden mukaan siinä puhutaan vuosikymmenen projektista.
Liittouman arsenaaliin täytyy myös parkkeerata tuhansia taistelupanssarivaunuja ja muita panssariajoneuvoja sekä miljoonia tykinammuksia.
Logistiikka ja kuljetuspalvelujen määrä täytyy kaksinkertaistaa. Sotalaivoihin, hävittäjiin, drooneihin ja pitkän kantaman ohjusjärjestelmiin on löydyttävä lisää rahaa.
Eikä avaruutta tai kyberturvallisuuteen saa unohtaa.
Listaa katsoessa ei Nato-maiden puolustusbudjettivaatimuksen hilaaminen viiteen prosenttiin bruttokansantuotteesta tunnu ollenkaan valtavalta loikalta.
Yhdysvaltojen Nato-lähettiläs Matt Whitaker oli maanantaiaamuna samaa mieltä.
Hänen mukaansa Haagin kokouksessa todennäköisesti päätettävässä uudessa viiden prosenttiyksikön puolustusmenovelvoitteessa on kyse Naton "uskottavuudesta".
Uuden puolustusmenovelvoitteen uskottavuus voisi olla vahvemmillakin kantimilla.
Rutten puheissa kaikki kannattavat puolustusmenojen lisäystä viiteen prosenttiin, mutta Espanjan sunnuntainen ilmoitus kertoo muuta. Maan pääministeri Pedro Sanchez kun kieltäytyy nostamasta maan puolustusmenoja viiteen prosenttiin.
Rutten mukaan tämä ei ole ongelma, sillä Espanja on vakuuttanut Naton siitä, että maan asevoimilta vaadittava kyvykkyys ei viittä prosenttia tarvitse.
Ilmeisesti Espanjassa tiedetään tai osataan jotain, mitä muualla ei pystytä hyödyntämään.
Rutte myös kiisti, että Espanja olisi saanut erivapauden puolustusmenotavoitteesta. Tulkintaa on vaikea ymmärtää.
Espanjan näkemys vaikuttaakin olevan Natolle tai ainakin sen pääsihteeri Ruttelle hyvin vaikea asia selitettäväksi parhain päin.
Kun Ruttelta Haagissa kysyttiin asiasta ensimmäistä kertaa, kierteli ja kaarteli pääsihteeri niin kauniisti, että samaa asiaa kysyttiin heti uudelleen.
Rutte vastasi toisella kerralla konkreettisemmin, mutta auki jäi se, miksei joku toinenkin tai vaikka kolmaskin valtio voisi saada päähänsä vaatia samoja puolustusmenoalennuksia.
Espanjan edistymistä on Rutten mukaan määrä tarkastella 2029. Epäselväksi jäi, mitä tapahtuu, jos aikaansaannokset eivät Natoa miellytä.
Rutten mukaan Yhdysvallat on liian kauan kannatellut muuta Natoa, jonka pitää olla jatkossa "reilumpi".
On mielenkiintoista nähdä, kuinka "reiluna" puolustusliiton huippukokoukseen saapuva Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump näkee sen, etteivät kaikki maat suostukaan hänen ajamaansa tavoitteeseen.