Kiekkoleijona numero 79
Kiekollinen pakki oli 80-luvulla kullan arvoinen.
Arto Ruotanen kuului 1980-luvulla ja 90-luvun alussa Suomen leijonajoukkueen vakiovahvuuteen. Puolustajana pelannut Ruotanen teki hyvää työtä maalin edustalla, mutta sen lisäksi hän näppäränä kiekonkäsittelijänä nousi myös hyökkäyksiin.
- Ruotanen oli taitava kiekollinen puolustaja. Siihen aikaan Suomessa ei tällaisista pakeista ollut ylitarjontaa, pelaajaa sekä maajoukkueessa että Kärpissä aikoinaan luotsannut Pentti Matikainen muistelee.
- Hän oli mulle luottopuolustaja. Erittäin hyvä joukkuepelaaja, Matikainen jatkaa.
Ruotanen säväytti ratkaisuillaan
Ruotanen oli mukana kolmissa olympialaisissa ja kuusissa maailmanmestaruuskisoissa. Miehen kaulaan ripustettiin Suomen kaikkien aikojen ensimmäinen arvokisamitali Calgaryn 1988 olympialaisissa.
- Artsi omasi sen pakin arvokkaan piirteen, että hän oli rightin pelaaja. Niistähän on joukkueissa aina pulaa. Hän myös välillä säväytti aika mainioilla henkilökohtaisilla ratkaisuilla ja tykkäsi kohtuullisesti riskinotosta, maajoukkuetta ennen Matikaista valmentanut Rauno Korpi kuvailee.
Ruotsalaispuhuri kävi
Oululaispakki nostattaa edelleen ristiriitaisia tunteita jääkiekkopiireissä. Ruotasen komeaa uraa himmentää muutama kiekkoväen mieleen syöpynyt epäonnen hetki, joista juontaa juurensa Ruotasen lisänimi ”Blackout”.
1986 MM-kisoissa Ruotanen todisti aitiopaikalta, kun Ruotsin Anders ”Masken” Carlsson taikoi MM-loppusarjan ottelusta yhden suomalaisen kiekkohistorian kitkerimmistä muistoista.
Ruotsi nousi 2–4-takaa-ajoasemasta tasoihin Carlssonin kahdella viimeisen minuutin osumalla. Ruotanen hämmästeli siniviivalta ruotsalaispuhurin menoa.
- Ruotsi voitti kiekon siinä aloituksessa. Ei siinä ollut kyse harhasyötöstä, joskin sellaisiakin sattuu jokaiselle pakille joskus. Enää ei edes arvet aukea sitä tasoitusmaalia muistellessa, Korpi vakuuttaa.