Ravitsemustieteilijöiden mukaan prosessoituun ja ultraprosessoituun ruokaan liittyy sitkeitä harhaluuloja.
Termit prosessoitu ja ultraprosessoitu ruoka yhdistetään arkipuheessa herkästi ruokiin ja herkkuihin, jotka pilaavat ihmisen terveyden.
– Ultraprosessoitujen ruokien kokonaisuus on yhteydessä huonompaan terveyteen, mutta kun tämä tuoteryhmä puretaan, nousee esille oikeastaan kaksi tuoteryhmää, jotka ennustavat huonoa terveyttä, huomauttaa ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm.
– Toinen niistä on sokeroidut limut, ja toinen on prosessoitu liha.
Prosessoidulla lihalla tarkoitetaan esimerkiksi lihavalmisteita, kuten grillimakkaroita, nakkeja ja leikkeleitä.
Tiedekulman ja MTV Uutisten järjestämässä Hyvä paha ruoka -tapahtumassa käsiteltiin tutkittua tietoa ruoasta. Ravitsemukseen ja ruokaan liittyviä väärinkäsityksiä sekä myyttejä olivat murtamassa professorit Mikael Fogelholm ja Marina Heinonen sekä yliopistonlehtori Tiina Jääskeläinen Helsingin yliopistosta.
Lue myös: Prosessoitu ruoka ja lisäaineet pilaavat terveyden – vai pilaavatko? Yleiset ruokamyytit syynissä
Lisäaineet tai prosessointi eivät tee ruoista pahiksia
Ravinnon turvallisuuden professori Marina Heinonen muistuttaa, että termin ultraprosessoitu yhdistäminen valmisruokiin tai naposteltaviin herkkuihin antaa virheellisen kuvan siitä, miksi ne ovat haitaksi terveydelle.
– Niistä on tehty pahiksia, koska niissä on lisäaineita tai ne on valmistettu tietyllä tekniikalla.
– Kun katsoo tutkimuksia ultraprosessoidusta ruoasta, ei niiden prosessointi eli valmistustapa nouse ongelmaksi, vaan se, että ne sisältävät runsaasti suolaa, kovaa rasvaa tai sokeria.
Sen sijaan, että välttäisi kategorisesti kaikkia valmisruokia, koska ne ovat "prosessoituja", tulisi tutustua pakkausten tuoteselosteisiin. Niiden perusteella voi miettiä, onko ateria terveellinen vai epäterveellinen.
– Esimerkiksi kaikki lisäaineet ovat turvalliseksi todettuja siinä määrin, mitä niitä on ruokiimme lisätty. Niillä on aina tietty tarkoitus.
Moni lisäaine on itse asiassa peräisin luonnosta eli ne voivat olla samoja yhdisteitä, joita löytyy luonnostaan esimerkiksi kasviksista tai viljoista. Vain harvat lisäaineista ovat siis keinotekoisesti valmistettuja.
– Esimerkiksi muunnettu vehnätärkkelys on luonnosta johdettua eli käsiteltyä, mutta se toimii paremmin kastikkeen saostana kuin pelkkä vehnätärkkelys, jota saamme suoraan vehnästä, Heinonen antaa esimerkin.
Mitä myyttejä ja väärinkäsityksiä ravitsemukseen ja ruokaan liittyy? Katso Hyvä paha ruoka -keskustelu MTV Katsomosta.