Leikkeleiden suosiossa on havaittavissa pientä muutosta, kerrotaan K-ryhmästä, S-ryhmästä ja Lidlistä.
Leikkeleet saivat kylmää kyytiä marraskuussa julkaistuissa uusissa kansallisissa ravitsemussuosituksissa.
Suositusten mukaan prosessoitua lihaa, kuten leikkeleitä ja makkaraa, suositellaan syömään vastaisuudessa mahdollisimman vähän – mieluummin ei ollenkaan. Suositus koskee kaikenlaisia leikkeleitä kinkusta kalkkunaan.
Prosessoitu liha on luokiteltu ihmiselle karsinogeenisiksi eli syövälle altistavaksi. Se sisältää runsaasti niin rasvaa kuin suolaakin.
Punaista lihaa ja lihavalmisteita suositellaan syötäväksi kaiken kaikkiaan korkeintaan 350 grammaa viikossa. Aiempi suositus oli korkeintaan 500 grammaa. Punainen liha tarkoittaa nautaa, possua ja lammasta.
Suomalaisten tulisi lihan sijaan syödä aiempaa enemmän kasviksia ja kuitua.
Ravitsemussuositukset laatii valtion ravitsemusneuvottelukunta. Uudet suositukset pohjautuvat Pohjoismaisiin suosituksiin vuodelta 2023.
Lue myös: Ruokakaupoissa tapahtuu nyt täyskäännös
K-ryhmä pyrkii kasvattamaan kasvipohjaista valikoimaa
Leikkeleitä koskevat suositukset herättivät tuoreeltaan kansalaisissa kiihkeitä tunteita.
Monet kertoivat toisaalta pyrkineensä siirtymään kasvispohjaisiin leivänpäällysiin jo aiemmin.
Sama trendi näkyy MTV Uutisten haastattelukierroksen mukaan ruokakaupoissa.
K-ryhmän päivittäistavaratoimialan tavarakaupasta ja vastuullisuudesta vastaava johtaja Harri Hovi kertoo, että kasvipohjaisten tuotteiden myyntiosuuden kasvattaminen kaupan omien merkkien tuotteissa on osa K-ryhmän vastuullisuusstrategiaa.
Kaupan omien merkkien sarjoissa esimerkiksi täysin vegaanisia tuotteita on nyt lähes 200.
K-ryhmä aikoo Hovin mukaan tuoda hyvinvointia tukevien valintojen helpottamiseksi noin kahteensataan K-ryhmän omiin tuotteisiin myös Sydänmerkin, joka kertoo tuotteen olevan omassa ryhmässään terveyden kannalta parempi valinta.
– Lisäksi tavoitteenamme on vähentää lisättyä suolaa, sokeria ja tyydyttynyttä rasvaa Pirkka-tuotteista vuoden 2025 loppuun mennessä.
Toimet ovat Hovin mukaan osa "K-Terveellisyystiekarttaa", jonka toimilla tavoitellaan konkreettisia ja mitattavissa olevia muutoksia asiakkaiden lautasilla.
Lue myös: USU-gallup: Näin moni suomalainen aikoo vähentää prosessoidun lihan syömistä
Tuuppauskokeilu: Sijoittelulla merkittävä vaikutus
S-ryhmän päivittäistavarakaupan johtaja Hans Backström kertoo, että myös S-ryhmässä kannustetaan asiakkaita terveellisempiin ja ilmaston kannalta fiksumpiin valintoihin.
– Tähtäämme siihen, että vuonna 2030 myymästämme ruoasta vähintään 65 prosenttia on kasvipohjaista. Helpotamme esimerkiksi vegaanisten tuotteiden löydettävyyttä selkein esillepanoin, opastein ja hintaetikettimerkinnöin, Backström kertoo.
Lisäksi S-ryhmän asiakaslehden Yhteishyvän resepteissä on sitouduttu kasvisten ja kalan käytön lisäämiseen, hyvien rasvojen suosimiseen, suolan ja sokerin käytön vähentämiseen sekä kuitupitoisten raaka-aineiden suosimiseen.
Backströmin mukaan S-ryhmä vauhdittaa nyt tammikuussa kasvipohjaisten tuotteiden valitsemista myös hintakampanjoilla. Kauppa tekee lisäksi yhteistyötä Vegaanihaasteen kanssa.
S-ryhmän ja VTT:n tuoreen selvityksen mukaan tuotteiden sijoittelulla ja myymäläviesteillä voidaan vaikuttaa merkittävästi kuluttajien kestävämpien valintojen tekemiseen. Tuuppauskokeilu toteutettiin Tornion Prismassa vuoden 2024 maaliskuussa.
Lue myös: Kuinka paljon oikeasti syöt kasviksia? Tältä näyttää puoli kiloa
Vege-viikot purevat
Lidl Suomen viestinnästä kerrotaan, että Lidlissä on jo pidempään panostettu kasvipohjaisten tuotteiden myynnin edistämiseen.
– Tavoitteenamme on muun muassa tuplata kasviproteiinien myynnin osuus 20 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.
Lidlissä on ketjun viestinnän mukaan laskettu kaikkien kasvipohjaisten Vemondo-tuotteiden hintoja. Lisäksi Lidleissä on järjestetty vegeviikkoja, jolloin myyntiin on tuotu suuri määrä kasvipohjaisia tuotteita eräluontoisesti.
– Tekemämme toimet ovat selkeästi purreet, sillä vuonna 2024 vakiovalikoimamme kasvipohjaisten Vemondo-tuotteiden myynti kasvoi noin 30 prosenttia vuoteen 2023 verrattuna, viestinnästä arvioidaan.
Lue myös: Ei leikkelekieltoa! Näin suomalaiset syövät kasviksia huomaamattaan
Leikkeleiden suosio hiipuu?
Onko kansa sitten päättänyt etsiä ruokakaupasta vaihtoehtoja leikkeleille ravintosuositusten innoittamana?
Lidl Suomen viestinnän mukaan dramaattista muutosta leikkeleiden suosiossa ei ole uusien ravitsemussuositusten myötä tapahtunut.
Pidemmällä aikavälillä sianlihatuotteiden kysyntä on laskenut loivasti.
Lisäksi joulukuussa kasvipohjaisten Vemondo-tuotteiden suosio kasvoi hieman verrattuna marraskuuhun.
– Myös tofun myynti on kehittynyt positiivisesti, viestinnästä kerrotaan.
K-ryhmän mukaan leivänpäälle tarkoitettujen leikkeleiden myynti laski K-ryhmän kaupoissa viime joulukuussa vuoden 2023 joulukuuhun verrattuna noin kuusi prosenttia.
Vastuullisuusjohtaja Harri Hovin mukaan esimerkiksi tomaattien ja kurkkujen kappalemääräinen myynti kasvoi samaan aikaan merkittävästi, yli 20 prosenttia.
– On kuitenkin hyvä muistaa, että näin lyhyttä aikaväliä vertailemalla ei pysty varmuudella sanomaan, kuinka pitkälti muutokset mahdollisesti johtuvat juuri uusista ravitsemussuosituksista, Hovi kommentoi.
Lue myös: Kinkku-, nauta- ja kalkkunaleikkeleiden ero – pitäisikö kaikki jättää syömättä?
Myös S-ryhmän päivittäistavarakaupan johtajan Hans Backströmin mukaan on vielä liian aikaista sanoa, miten suositukset tulevat näkymään myynnissä laajemmin.
– Uusien ravitsemussuositusten julkaisun jälkeen leikkeleiden myynnissä on ollut pientä liikehdintää alaspäin, Backström toteaa.
Muutoin leikkeleiden myynnissä ei ole tapahtunut S-ryhmässä suurta muutosta viiden viime vuoden aikana.
– Palvikinkku eri muodoissaan on pitänyt pintansa vuodesta toiseen, mutta kalkkunatuotteet sekä muut siipikarjaleikkeleet ovat jonkin verran nostaneet myyntiään.
Muista leivänpäällysvaihtoehdoista esimerkiksi juustoviipaleiden, kasvipohjaisten leikkeleiden sekä tofun ja tofunkaltaisten tuotteiden myynti on kasvanut S-ryhmän liikkeissä hieman viime vuonna.
Kasvispohjaisten tuotteiden valikoima on Backströmin mukaan ylipäätään laajentunut viime vuosina eri tuoteryhmissä.
Muokattu 21.1. klo 13.54: Korjattu sukunimi jutun yhdestä kohdasta Horttanaisesta Hoviksi.