Leipätiedotus ry muistuttaa, miten etuoikeutettuja olemme Suomessa leipävalikoiman suhteen.
Moni suomalainen ei tule kaupan leipähyllyllä edes ajatelleeksi, miten valtavat valikoimat leipää meillä on ympärillämme. On ruislimppua, sämpylää, patonkia, kaurapalaa, ohrarieskaa ja vaikka mitä.
– Oletko koskaan tullut ajatelleeksi, että meillä suomalaisilla on etuoikeutettu asema sen suhteen, että leipähyllymme on täynnä todella monipuolisesti erilaisia leipiä? Ulkomailla kaupan leipähyllyn äärellä huomaa, että muualla leipävalikoima on merkittävästi suppeampi, Leipätiedotuksen tiedotteessa muistutetaan.
Lue myös: Syötkö sinäkin? Suomalaisilla on uusi suosikkileipä: "Terveellisyys kiinnostaa kuluttajia edelleen"
Lännessä makeaa limppua, idässä kukkoja ja piirakoita
Laaja leipävalikoima johtuu siitä, että meillä on Suomessa erittäin rikas leipäkulttuuri, joka juontaa juurensa historiasta. Suomi jakautui leivän suhteen ennen kahteen pääalueeseen: Länsi- ja Itä-Suomeen. Ennen länsi oli kovan leivän ja itä pehmeän leivän, kukkojen ja piirakoiden aluetta.
– Länsisuomalaiset leipoivat happamia ruisleipiä erillisessä pakarissa tai paistoivat leipää ulkouunissa pari kertaa vuodessa. Leivät kuivattiin vartaissa. Itä-Suomessa taas pehmeää limppumaista ruisleipää tehtiin viikoittain liesiuunissa. Muista leipäviljoista, kuten ohrasta, mutta myös tattarista ja kaurasta, tehtiin rieskoja.
Perinteinen ruisleipä maistuu edelleen Itä-Suomessa, kun taas Länsi-Suomessa herkutellaan makeahkoilla leivillä, kuten saaristolaisleivällä. Pohjoisemmassa Suomessa syödään mielellään rieskaa.
