Ovatko perinteiset, kokonaiset ruislimput katoavaa kansanperinnettä?
MTV Uutisten Makuja-ruokasivuilla kerrottiin keskiviikkona leivän suosiosta ja menekistä Suomessa. Leipätiedotus ry:n ylläpitämän leipomotuotteiden myyntitilastoinnin ja Tullin tuontitilaston mukaan suomalaiset söivät vuonna 2022 ruokaleipää keskimäärin reilut 40 kiloa henkeä kohden.
Sekä kuluttajatutkimusten että kaupan myyntitilastojen perusteella suomalaisten suosikkileipä on jo pitkän aikaa ollut ruispalaleipä. Valmiiksi siivutetut leivät ovat muissakin leipäkategorioissa vuosi vuodelta suositumpia.
Lue myös: Oletko lukenut leipäpussin pikkuprintin? Tämä tieto kannattaa aina tarkistaa, kun ostat leipää
Alueelliset erot vahvoina
Leipätiedotuksen tekemän kuluttajakyselyn mukaan ruisreikäleivällä herkuttelijat näyttävät edelleen painottuvan läntiseen Suomeen ja ruislimpun ystävät Itä-Suomeen. Kuluttajatutkimuksen mukaan palaleivät ja jälkiuunileipä ovat rukiisista leivistä suosituimpia ympäri Suomen
Palaleipäilmiön myötä herää kysymys perinteisten ruislimppujen kohtalosta. Ovatko ne katoamassa kauppojen hyllyiltä, vai vieläkö viipaloimattomalle kokonaiselle limpulle löytyy omat ostajansa? Kysyimme aiheesta asiantuntijoilta.
Leipätiedotus ry:n projektikoordinaattori Terhi Virtanen uskoo, että limpun suosiossa näkyvät vahvasti alueelliset erot.
– Uskaltaisin väittää, että esimerkiksi Itä-Suomessa, jossa limppu on se perinteinen leipä, löytyy varmasti edelleen myös enemmän kokonaisia limppuja. Läntisessä Suomessa suosittua on sen sijaan reikäleipä.
Lue myös: Lentokentän Alepasta hamstrataan erityisesti yhtä tuotetta: "Myyntipiikki aina, kun lomat alkavat"
Nopeus ja helppous selkeitä trendejä myös leipähyllyllä
Ruokakauppojen tuotevalikoimaa selatessa voi huomata, että esimerkiksi Helsingin keskustan liepeillä sijaitsevissa marketeissa ei välttämättä kokonaista ruislimppua ole tarjolla, tai valikoima kyseisistä leivistä on suppea.
– Onhan se nyt itsestään selvää, että helppous on trendinä ruoanlaitossa, eikä se koske vain leipää. Ruokakulttuuri on myös välipalaistunut ja ruoka halutaan varsinkin arjessa valmistaa nopeasti. Voisiko olla niin, että yksi arjen toiminto saadaan välistä pois, kun ei tarvitse itse leikata leipää? Virtanen pohtii.
Moni vanhempi ostaa viipaloitua leipää myös käytännön syistä: lapsen on helpompi tehdä itselleen välipalaa palaleivistä koulun jälkeen.
"Siivutetut tuotteet ovat niitä, joilla se kauppa tehdään"
Perinteikkään pohjoiskarjalaisen Porokylän leipomon kaupallinen johtaja Olli Kurppa tunnistaa hyvin palaleipäistymisilmiön. Porokylän leipomo on Suomen suurin limppujen valmistaja ja leipoo myös Suomen myydyintä ruislimppua, Pikkuevästä. Lisäksi leipomo toimittaa esimerkiksi K-kauppojen paistopisteisiin raaka-aineet Pirkka-ruislimppua varten.
– Kokonaisuudessaan tumman leivän markkina on ollut viime vuosina hieman laskeva ja sama pätee ruislimppuhinkin. Siivutetut tuotteet ovat tulleet sinne limppupuolellekin, Kurppa kertoo.
Porokylän leipomonkin valikoimasta on viimeisen vuoden aikana jätetty kokonaan pois joitakin kokonaisia limppuja.
– Vastaavat siivutetut tuotteet ovat niitä, joilla se kauppa tehdään.
Lue myös: Suomalaiset popsivat neljä leipäviipaletta päivässä – asiantuntija muistuttaa hyödyistä: "Hapankorppu on oikea kuitupommi"
Nuoret eivät välttämättä omista edes leipäveistä
Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa kokonaisella ruislimpulla on silti vielä hyvät markkinat. Kurpan mukaan erityisesti vanhemmat ihmiset haluavat ostaa limpun kokonaisena ja leikata sen itse.
Suomen suosituinta ruislimppua, Pikkuevästä, myydään kuitenkin tasaisesti läpi Suomen. Se on Kurpan mukaan rakenteeltaan hieman pehmeämpää limppua.
– Mitä suurempi, happamampi ja rapeakuorisempi tuote on, niin sen suosio painottuu todennäköisemmin Itä-Suomeen.
Porokylän leipomon Olli Kurppa on havainnut leivän suosiossa myös selkeän sukupolvien eron.
– Kyselin jo kotoa pois muuttaneilta lapsiltani hieman leipäasioista, niin kävi ilmi, että eihän heillä ole edes sellaista kunnon leipäveistä, jolla voisi limppua leikata.