– Ohennettu ruisleipä on käsittämättömän nerokas innovaatio, ja sillä on mittava suosio, K-ryhmän päivittäistavaratoimialan asiakasnäkemysjohtaja Heidi Jungar kertoi aiemmin.
Mutta mitä kaikkea suosikkileipien taustalta paljastuukaan? Listasimme mielenkiintoisia ja yllättäviäkin faktoja leipään liittyen.
Revitty palaleipä on suomalainen erikoisuus
Muualta maailmasta katsottuna suomalaisilta leipäosastoilta löytyy yksi hämmästyttävä erikoisuus, revitty palaleipä. Linkosuon leipomo ryhtyi vuonna 1974 ensimmäisenä Suomessa valmistamaan revittyä tuoretta ruispalaleipää. Muualla maailmassa tuntemattoman palaleivän osuus leivän kulutuksesta on Suomessa merkittävä.
Suomen suosituin leipä
Suomen suosituin leipä on jo vuosia ollut Vaasan Ruispalat. Klassikkoleipä sai potentiaalisen haastajan vuonna 2016, kun markkinoille tuli samaisen leivän ohuempi versio. Ohut Herkku -leivästä kasvoi nopeasti hittituote.
Fazer toi Suomessa kauppoihin paahtoleivän vuonna 1966. Sittemmin paahtoleipävalikoimat ovat laajentuneet hurjasti ja käyvät edelleen kaupaksi. Rapeaksi paahdettu vaalea leipä oli aluksi vain harvojen herkkua. Vuosikymmenten kuluessa luksusleima on laimennut ja paahtoleivästä on tullut osa arkea, nykyajan näkkileipää. Mutta tiedätkö, mikä on Suomen suosituin paahtoleipä?
Leipätiedotus ry:n mukaan kaikilla kotimaisilla viljoilla on täysjyväisinä lähes samanlaiset ravintoarvot: niissä on paljon kuitua, kivennäisaineita, jonkin verran vitamiineja sekä antioksidantteja. Ne ovat hyviä hiilihydraatin lähteitä, mutta myös proteiinin lähteenä täysjyvävilja on erityisesti kasvisruokailijoille merkittävä. Rasvaa viljoissa on vähän, kaurassa eniten ja sekin kaikki hyvää kasvirasvaa.
– Tiettyjä erityispiirteitä eri viljoilla kuitenkin on. Leipien valinnassa on kaksi hyvää mittaria, joiden avulla löytää helposti terveellisemmän vaihtoehdon: kuitupitoisuus ja täysjyväisyys, yhdistyksestä muistutetaan.
Ruisleipä ei ole ainoa "hyvä leipä"
Viime vuosiin asti täysjyväisyys on tarkoittanut useimmiten ruisleipää, sillä täysjyvävehnästä tai -kaurasta ei ole osattu tehdä jauhoa, jolla olisi ollut tyydyttävät maku- ja leipomisominaisuudet. Mylly- ja leipomoteollisuuden innovaatioiden myötä kauppojen hyllyt notkuvat nyt toinen toistaan herkullisempia kaura- ja täysjyvävehnäleipiä.
– Täysjyväisten vehnä- ja kauraleipien maihinnousu tarkoittaa sitä, että on aika haudata mustavalkoinen ”vain tumma leipä on terveellistä” -ajattelutapa. Eri viljoilla on omat erityisominaisuutensa, mutta voidaan sanoa, että kaikki täysjyvävilja on terveydelle hyväksi, Leipätiedotus ry muistuttaa.
Pitääkö leipää oikeasti säilyttää jääkaapissa vai huoneenlämmössä?
Fazerin mukaan leipä tulee säilyttää huoneenlämmössä, jotta se säilyisi mahdollisimman pitkään. Leipää ei siis kannata säilyttää jääkaapissa, sillä siellä se yllättäen vanhenee nopeammin. Toinen hyvä säilytystapa on pakastaminen.
Leipälaatikossa ilmankierto on ihanteellista: leipä pysyy kosteana eikä kuivahda. Jos sinulla ei ole leipälaatikkoa, voit kokeilla säilyttää leipää paperipussissa.
