Ravut ovat Suomessa loppukesän sesonkiherkku.
Rapukautta on nyt kuukausi takana, mutta monella rapujuhlat ovat vielä edessä. Miten rapukausi on lähtenyt käyntiin?
Kesän poikkeukselliset säät eivät ole Kalatalouden Keskusliiton toiminnanjohtaja Vesa Karttusen mukaan vaikuttaneet rapukantoihin Suomessa. Karttunen vieraili Huomenta Suomi -ohjelmassa sunnuntaina 16.8.
Täplärapu on edelleen yleisimmin havaittu rapulaji, mutta jokirapuakin löytyy muun muassa Itä- ja Keski-Suomesta.
Rapukausi käynnistyi tänä vuonna 21. heinäkuuta, ja se jatkuu aina lokakuun loppuun saakka.
Lue myös: Miten ravut syödään oikein? Ammattilainen opastaa
Sylvester Soisalo suosii kotimaisia tuoreita rapuja
Rapusesonki tarkoittaa monelle rapujuhlia, ja sellaiset järjestetään myös ravintoloitsija Sylvester Soisalon kalaravintola Boulevard Bar & Seafoodissa.
Soisalo haluaa madaltaa kynnystä rapujen syömiseen, ja toivoisi, että rapujuhlia ei miellettäisi vain yläluokan huviksi. Kotimaiset ravut ovat hänen mukaansa suhteellisen edullisia, ja juhlat voi järjestää omalla tyylillään. Parhaat tarjoilut syntyvät Soisalon mukaan juuri kotimaisten joki- ja täplärapujen ympärille.
Lue myös: Odotettavissa kutsu rapujuhliin? Kari Aihinen näyttää, miten saat ravuista oikeasti kaiken irti!
Mitä eroa on joki- ja täpläravulla?
Täpläravun tunnistaa sen hennon täplikkäistä saksista, ja jokirapu on täplärapua hieman sirompi. Muutoin rapujen rakenne on hyvin samankaltainen.
Täplärapu on vieraslaji Suomessa, ja sen kantama rapurutto tappaa jokirapuja. Tästä syystä niitä ei tule istuttaa samoihin vesiin. Täpläravusta emme kuitenkaan ole pääsemässä eroon, Kalatalouden Keskusliiton Karttunen sanoo.
– Paras ohje täpläravun suhteen on, että pyydetään sitä mahdollisimman paljon, Karttunen sanoi Huomenta Suomi -ohjelmassa.
Jokiravun suhteen toivoa kuitenkin on: rapua on löydetty alueilta, joilta sen luultiin jo hävinneen.
Lue myös: Tällä ainesosalla ravut pehmeiksi
Näin Soisalo syö ravun
Huomenta Suomi -ohjelmassa Soisalo näytti vinkkinsä ravun syömiseen.
Ensimmäisenä hän irrottaa ravun pyrstön sen muusta ruumiista, ja juo rapuliemen ravun päänpuoleisen palan sisältä. Sitten hän irrottaa ravusta saksen ja käyttää saksen avaamiseen apuna rapuveistä. Rapuveitsen pieni reikä on sitä varten, että saksen pään saa katkaistua, jolloin liha irtoaa saksen sisältä kokonaisena.
Pyrstöstä Soisalo kaivaa lihan hyödyntäen rapupiikkiä. Piikki yksinkertaisesti työnnetään pyrstön sisään, pyöritetään, ja liha tarttuu kokonaisena palana piikkiin.
Ravunpyrstön sisältä löytyy myös suoli, jonka syömisestä ei ole haittaa, sillä ravut ovat keitettyjä, mutta Soisalo sanoo itse jättävänsä suolen syömättä.
Lopulta ravunliha kasataan leivälle, jonka jälkeen on aika kaataa snapsi, ja kenties laulaa laulu.
Juhlista saa kuitenkin tehdä omannäköiset, Soisalo korostaa.
– Antaa vaan palaa ja tekee omat traditiot.
Katso myös: Vesa Karttunen kertoo, miltä rapukausi on tänä vuonna näyttänyt
7:44