Yksi arkinen työkalu voisi auttaa vähentämään liikennekuolemia – "Ei haluta nähdä muita onnettomuuteen johtaneita seikkoja"

Liikenneonnettomuuksia tutkii Suomessa parisenkymmentä tutkijalautakuntaa, joissa on yhteensä noin 250 jäsentä. Tutkijoiden vastuulla on selvittää kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien syitä ja löytää tekijät, joihin vaikuttamalla vastaavat tilanteet voidaan tulevaisuudessa välttää.

Vapaaehtoisvoimin toimivissa tutkijalautakunnissa on asiantuntijoita poliisista sekä lääketieteen, ajoneuvotekniikan, tienpidon ja käyttäytymistieteen aloilta.

Ylikomisario Mika Peltola on toiminut liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnan puheenjohtajana Varsinais-Suomessa jo 20 vuotta. Hänen päivätyötään on Lounais-Suomen poliisin liikennepoliisisektorin johtaminen. Lautakunnassa tehtävä onnettomuuksien tutkinta on erillään poliisin rikostutkinnasta, ja se suoritetaan onnettomuustutkinnan omien säädösten mukaan.

Lue myös: Onnettomuustutkija Tapio varoittaa autoilijoita: Harmittoman näköinen "lärpykkä" liitetty ainakin kahteen kuolonkolariin

Peltola korostaa jokaisen omaa vastuuta liikenteessä, vaikka onnettomuus onkin usein monen tekijän summa. Taustalla voi olla esimerkiksi pientä väsymystä, joka hieman vaikuttaa näkökykyyn tai valppauteen sekä ihan vaikka vain hiukan ylinopeutta.

– Sitten kun tapahtuu jotakin yllättävää, ei tilanteessa enää pärjätäkään, Peltola toteaa OTI:n tiedotteessa.

Jos yksikin tekijä saadaan pois taustalta, voi lopputulos olla ihan toinen.

– Koen olevamme sen velkaa onnettomuuden uhreille, että seuraava onnettomuus ei tapahdu samojen asioiden vuoksi, Peltola sanoo.

Voit lukea lisää tutkijalautakuntien toiminnasta tästä artikkelista.

Onko nollavisio realismia?

Suomen liikenteessä kuolee vuosittain yli 200 ihmistä, mutta tähtäimessä on kunnianhimoinen tavoite; nolla liikennekuolemaa tai vakavaa loukkaantumista vuonna 2050. Päämäärään ei ylletä ilman kaikkien alojen yhteistä panosta, ja tavoitetta tukeekin myös poliisin oma liikenneturvallisuusstrategia.

Mutta ainahan liikenteessä sattuu jotakin, sanotaan. Peltolan viesti kuitenkin on se, että ei satu, jos ei pistetä sattumaan. Nollavisio on Peltolan mukaan mahdollinen, jos jokainen kuljettaja opettelee käyttämään peiliä.

Lue myös: Suomessa on tutkittu vapaaehtoisvoimin yli 15 000 kuolonkolaria – toiminnan alkuvuodet olivat synkät

– Yksilötason nollavisio tarkoittaa sitä, että minä en kuole, eikä kukaan omasta perheestä. Eli jokainen menee peilin eteen ja kysyy, miksi en toimisi vastuullisesti liikenteessä ja pitäisi huolta siitä, että nollavisio on täyttä realismia, Peltola haastaa.

Tieympäristöjen ja ajoneuvotekniikan kehitys ovat tehneet liikenteestä turvallisempaa kuin koskaan. Ihminen kuitenkin ulosmittaa tekniikan mahdollistamia edistysaskeleita, ja sitä vastaan pitäisikin Peltolan mukaan tehdä enemmän töitä. Hän korostaa valistuksen ja valvonnan roolia asenteiden muuttamisessa.

– Toisaalta suljemme usein omat silmämme mahdollisuuksista oppia ja oivaltaa. Monesti onnettomuuksissa kiinnitetään huomio yhteen asiaan, esimerkiksi päihtyneenä ajamiseen, eikä haluta nähdä muita onnettomuuteen johtaneita seikkoja, joita löytyy myös omasta liikennekäyttäytymisestä, arvelee Peltola.

Lue myös: Harri on tehnyt vapaaehtoistyötä liikenneonnettomuuspaikoilla jo 40 vuotta – jos hän saisi päättää, asennettaisiin kaikkiin autoihin yksi varuste

Lähde: Onnettomuustietoinstituutti