Kuolemaan johtaneet liikenneturmat hiljentävät myös kuljetusalan ammattilaiset – auton rakenne on haaste koko alalle: "Näitä tapauksia ei saisi olla lainkaan"

6:29
Viimeaikaiset vakavat liikenneonnettomuudet puhuttavat raskaan liikenteen kuljettajia – näin onnettomuuksia estetään

Vakavat liikenneonnettomuudet ovat harvinaisia, mutta koskettavat tapahtuessaan useita ihmisiä ja eri osapuolia. Skalin toimitusjohtajan mukaan Suomen tulee pyrkiä liikenneturvallisuudessa nollavisioon.

Suomessa on tapahtunut kaksi vakavaa liikenneonnettomuutta lyhyen ajan sisällä. Perjantaina Espoossa sattuneessa onnettomuudessa 9-vuotias tyttö kuoli jäätyään kuorma-auton alle. Eilen Tampereen keskustassa vanhempi jalankulkija jäi kääntymässä olleen kuorma-auton alle suojatiellä ja kuoli.

Liikenneturvan ennakkotietojen mukaan tieliikenteessä kuoli viime vuonna yli 200 henkilöä.

Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n toimitusjohtaja Iiro Lehtosen mukaan jokainen tapaus on liikaa.

– Haluan koko kuljetusalan puolesta esittää osanottomme menehtyneiden lähiomaisille. Näitä tapauksia ei saisi olla lainkaan. Suomen tulisi sitoutua liikenneturvallisuudessa nollavisioon, joka tarkoittaa, että tavoittelemme aikaa, jossa elämme ilman liikennekuolemia.

Lehtonen kuitenkin myöntää, että vakavien tapausten vähentämisessä on haasteita.

– Kun on kyse raskaasta liikenteestä, kuorma-autosta ja sen kohtaamisista kevyen liikenteen kanssa eli vaikka jalankulkijan kanssa, ongelmana on näkyvyys hytistä. Se on haaste ennen kaikkea autoteollisuudelle. Kaluston tulisi olla sellaista, joka pystyy vähentämään inhimillisen erehdyksen ja varoittamaan auton lähiympäristöstä, jos katseella ei pystytä näkemään, mitä ympärillä tapahtuu.

MTV Uutiset tutustui näkyvyyteen kuorma-auton kuljettajan silmin - katso alla pysäyttävä video: 

3:07

Tilanne voi viedä työkyvyn

Liikenneturvan mukaan vuonna 2020 tapahtui ennakkotietojen mukaan 3586 henkilövahinkoon johtanutta tieliikenneonnettomuutta. Onnettomuuksissa loukkaantui 4 388 ihmistä.

– Jokainen tapahtuma, on siinä sitten mukana tai seuraajana, pysäyttää. Kyllä sitä tulee miettineeksi, miten voisi toimia toisin.

Lehtosen mukaan tiedossa on tapauksia, joissa loukkaantumisilta välttynyt kuljetusalan ammattilainen on menettänyt työkykynsä traumaattisen onnettomuuden seurauksena.

– Siinä on kyse työterveydestä ja työkyvyn säilyttämisestä. On tapauksia, että työkyky on mennyt yhtälailla kuljettajalta, joka on säilynyt vammoitta tämmöisestä tilanteesta.

Lehtonen kuvailee alan ammattilaisten työtä monialaiseksi. Työ vaatii jatkuvaa havainnointia. Helpotusta raskaaseen työarkeen tuovat alan erilaiset asetukset.

– Vaaditaan ympäristön jatkuvaa tarkkailua, oman huomiokyvyn, ajokyvyn ja vireystilan säilyttämistä. Siinä sitä haastetta varmasti on. Onneksi säännökset estävät ylilyöntejä: Ajo- ja lepoaika asetus sääntelee kuljettajan ajopäivää, pakollisia taukoja ja lepoaikoja.

Onko vertaistuki riittävä?

Skal on järjestänyt vertaistukea alan yrittäjille jo yli kymmenen vuoden ajan. Nykyään toiminnassa mukana on myös kuljetus- ja logistiikka-alan yhdistys Rahtarit ry.

Vertaistukipuhelin on suunnattu liikenneonnettomuuteen tai muihin työhönsä liittyviin kriiseihin joutuneille raskaan liikenteen ammattilaisille.

Puheluiden määrät ovat pysyneet vuodesta toiseen alhaisella tasolla. Viime vuonna vertaistukeen tuli alle 20 puhelua. Suurimmillaan puheluiden määrä on kohonnut vuositasolla 30 puhelun tuntumaan.

Lehtosen mukaan soittojen määrä vaikuttaa vähäiseltä liikenneonnettomuuksien määrään nähden.

– Voisi ylipäätään kysyä, onko meillä Suomessa mielenterveystyötä, jolla koitetaan vähentää liikenneonnettomuuksia tai niiden haitallisia seuraamuksia.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja