Onnettomuustutkija Tapio varoittaa autoilijoita: Harmittoman näköinen "lärpykkä" liitetty ainakin kahteen kuolonkolariin tänä vuonna

Onnettomuustutkija kertoo huolestuttava ilmiöstä, joka on tuttu ammattiliikenteen puolelta. Huolestuttavia "apuvälineitä" tavataan nykyään myös siviililiikenteessä tapahtuneiden kuolonkolareiden tutkinnassa.

Destian johtava asiantuntija ja Onnettomuustietoinstituutti OTI:n liikenneonnettomuuksien tutkija Tapio Heiskanen kertoo Facebook-tilillään julkaisemassaan kirjoituksessa huolta herättävästä "apuvälineestä", jollaisia hän on työnsä puolesta kohdannut jo kahdesti äärimmäisen ikävässä yhteydessä.

Kyseessä on autoon asennettava muoviosa, joka voi pahimmassa tapauksessa viedä hengen sitä käyttävältä.

– Muutamat taitavaksi itsensä kokevat autoilijat sujauttavat tällaisen harmittoman mustan lärpykän turvavyön lukkoon, jotta auto ei hälytä turvavyön roikkuessa irti, Heiskanen kirjoittaa.

Heiskasen mukaan alla olevan kuvan lärpykkä on peräisin autosta, jolla oli ajettu kuolemaan johtanut kolari. Kyse ei myöskään ollut ainutlaatuisesta löydöksestä, vaan jo toisesta pelkästään tälle vuodelle.

Heiskanen kertoo MTV Uutisille, että koska kyseisten onnettomuuksien tutkinta on vielä kesken, ei hän voi ottaa niihin kantaa sen tarkemmin. Autoihin tulleiden muiden vaurioiden perusteella vaikutti hänestä kuitenkin siltä, että kummassakin tapauksessa autoista olisi noustu ulos omin jaloin, jos turvavyöt vain olisivat olleet kiinni.

Tilanne on alan ammattilaisesta ymmärrettävästi turhauttava.

– Turvavyön pois jättämällä nollaat kaikki ne miljardiluokan investoinnit, joita autoteollisuus on sinua varten vuosien aikana kehittänyt, hän kirjoittaa Facebookissa.

Myös Liikenneturva muistutti tällä viikolla turvavyön olevan kriittisessä roolissa auton muiden turvajärjestelmien toiminnan kannalta.

– Esimerkiksi turvatyynyt voivat olla jopa hengenvaarallisia, jos turvavyö ei ole kiinnitetty. Muukaan turvatekniikka ei toimi alkuunkaan suunnitellusti, jos kuljettaja tai matkustaja ei pysy törmäyshetkellä penkissä, Liikenneturvan koulutusohjaaja Pasi Pohjonen muistutti maanantaisessa tiedotteessa.

3:14
KATSO MYÖS: Vyöt kiinni! Ajokeli on ollut viime päivinä surkea isossa osassa maata.

Tuttu kapistus ammattiliikenteen puolelta

Tällaisten apuvälineiden käyttö on Heiskasen mukaan yleistyvä ilmiö siviililiikenteessä. Hän kuitenkin korostaa otannan olevan toistaiseksi pieni.

Ammattiliikenteessä tällaiset apuvälineet eivät sen sijaan ole olleet yhtä harvinaisia. Heiskanen muistuttaa, että esimerkiksi taksi- ja katsastusaloilla oli vapautus turvavyön käytöstä kesäkuun 2020 tieliikenneuudistukseen asti, joten kyseenalaisten apuvälineiden käyttö oli näillä aloilla yleisempää. Lakimuutoksen myötä erivapaudet poistuivat käytännössä kaikilta.

– Jurot asenteet muuttuvat kuitenkin lakia hitaammin, ja esimerkiksi raskaan kaluston ja pakettiauton kuljettajilla vyön käyttämättömyyteen törmää melko usein, Heiskanen kertoo Maikkarille.

Hän muistuttaa, että Suomessa kaatuu keskimäärin yksi raskas ajoneuvo per päivä.

– Kuljettaja tai bussin matkustaja pääsee liikkumaan matkustamossa varsin ikävästi ilman turvavyötä.

Katso Heiskasen julkaisema kuva alta.

Jos julkaisu ei näy, katso se täältä.

Heiskanen muistuttaa kirjoituksessaan, että vaikka pitäisitkin itseäsi kylän taitavimpana kuskina, pikiteiden kallerovanperänä tai hannumikkolana, ei kolari johdu aina omasta virheestä.

– Se voi olla myös se mouho naapurin virtanen, joka ajaa sinua päin, hän muistuttaa.

Vertaa espanjalaisiin turvavyöpaitoihin

Heiskanen kertoo MTV Uutisille, ettei hänelle tule mieleen kuin yksi hieman vastaavalla tavalla liikenneturvallisuutta heikentävä apuväline.

– Takavuosina Espanjassa yleistyivät t-paidat, joissa oli turvavyön kuva rinnassa. Kun automaattivalvonnassa alettiin valvoa turvavyön käyttöä kaikilta ohiajavilta, sitkeimmät jurottajat käyttivät näitä T-paitoja kameraa hämätäkseen.

– On kuitenkin hyvä muistaa meillä ja maailmalla, että turvavyötä kannattaa käyttää itseä ja läheisiä – ei poliisia tai lakia varten. Muutenhan turvavyön käyttö on parantunut vuosien varrella jatkuvasti ja suuntaus on sikäli hyvä. Aika poistaa todennäköisesti tämänkin lieveilmiön, Heiskanen toteaa toiveikkaana.

Heiskasen Facebook-kirjoituksesta uutisoi ensimmäisenä Ilta-Sanomat.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja