Useampi kuin kolme neljästä Liikenneturvan kyselyyn vastanneesta suomalaisesta on huolissaan nuorten liikenneturvallisuudesta. Poliisiylitarkastajan mukaan nuorten liikenneturvallisuus ei ole ottanut varsinaisesti takapakkia, vaan myönteistä kehitystä ei ole viime vuosina tapahtunut samaan tahtiin muiden Pohjoismaiden kanssa. Hän ei kuitenkaan syyllistäisi asiassa nuoria tai lietsoisi kuvaa turvattomista nuorista kuljettajista.
Vaikka kehitys on viime vuosina ollutkin myönteistä, ovat nuoret silti yliedustettuina liikenneonnettomuuksissa.
Liikenneturvan mukaan lähes joka kolmas tieliikenteessä vahingoittunut on iältään 15–24 vuotta. Ikäryhmän liikenneturvallisuus on Suomessa alle EU:n keskitason.
– Nykytilannetta ei voi hyväksyä, Liikenneturvan toimitusjohtaja Pasi Anteroinen jyrähtää tiedotteessa.
Lue myös: Alaikäisten kuljettajien määrä räjähti kymmenkertaiseksi – Autoliitto ja liikenneopettajat täysin eri linjoilla vaikutuksista
Anteroisen mukaan nuorten liikenneturvallisuuden parantamiseksi tarvitaan kunnianhimoisia tavoitteita ja tutkittuun tietoon perustuvia toimenpiteitä.
Hän peräänkuuluttaa suunnitelmallista liikennekasvatusta, jota tulisi edistää kaikilla kouluasteilla.
Neljä keinoa liikenneturvallisuuden parantamiseen
Liikenneturvallisuuden parantamiseen käytettäviä pääkeinoja on Anteroisen mukaan neljä kappaletta:
- infrastruktuuriratkaisut
- ajoneuvojen kehittäminen
- sääntely lakien ja valvonnan kautta
- kuljettajan käyttäytymiseen vaikuttaminen
Paras lopputulos saadaan, kun kaikki keinot ovat käytössä samanaikaisesti. Anteroinen alleviivaa, että kuljettajan käyttäytyminen on ydin, johon kaikilla keinoilla pyritään vaikuttamaan.
– Etenkin nuorten käyttäytymiseen vaikuttavat voimakkaasti sosiaaliset normit, sillä vertaisryhmään kuuluminen on tärkeää.
– Riskinoton liikenteessä ei tarvitse automaattisesti kuulua nuoruuteen, vaan nuorilla on oikeus suojeluun, Anteroinen muistuttaa.
