Yhdysvallat hylkäsi kansainvälisen rikostuomioistuimen

Yhdistyneille kansakunnille osoitetussa kirjeessä Yhdysvaltain hallitus ilmoitti, että se sanoutuu irti kaikista oikeudellisista velvoitteista, jotka liittyvät tuomioistuimen perustamissopimukseen.

Yhdysvaltain edellinen presidentti Bill Clinton allekirjoitti sopimuksen vuonna 2000, jotta amerikkalaiset pääsisivät mukaan tuomioistuimen perustamisesta käytäviin neuvotteluihin, mutta sopimusta ei koskaan edes tuotu senaattiin ratifioitavaksi. Nykyinen presidentti George W. Bush on tehnyt selväksi, ettei sopimusta tulla ratifioimaan.

Yhdysvaltain sotarikosasioiden erityislähettiläs Pierre-Richard Prosper totesi tänään, että sanoutumalla irti sopimuksesta hallitus kumoaa allekirjoituksen. - (Irtisanoutuminen) vapauttaa meidät niistä velvoitteista, joita sopimuksen allekirjoittaminen synnytti. Kun allekirjoittaa sopimuksen, on velvoitettu olemaan toimimatta sopimuksen tavoitteiden tai tarkoituksen vastaiseksi, Prosper sanoi.

Prosperin mukaan YK:lle lähetetty kirje tekee selväksi sen, "ettei Yhdysvallat aio olla mukana prosessissa". Hän kuitenkin vakuutti Yhdysvaltain olevan sitoutunut sotarikollisten tuomitsemiseen.

Ulkoministeri Colin Powell perusteli tänään päätöstä sillä, että kansainvälinen rikostuomioistuin voisi kyseenalaistaa Yhdysvaltain omien tuomioistuinten päätökset. Yhdysvallat pelkää myös, että sen vastustajat voisivat yrittää haastaa ulkomailla palvelevia amerikkalaissotilaita tuomioistuimeen poliittisin perustein.

Haagiin perustettava tuomioistuin aloittaa varsinaisen toimintansa ensi vuoden puolella. Tuomioistuimessa voidaan esittää syytteitä kansainmurhista, sotarikoksista sekä muista vakavista rikoksista ihmisoikeuksia vastaan. Suurin osa Yhdysvaltain liittolaisista, kuten Kanada ja lähes kaikki EU-maat, ovat ratifioineet sopimuksen.

Ihmisoikeusjärjestöt ovat arvostelleet Yhdysvaltoja voimakkaasti tuomioistuimen ulkopuolelle jättäytymisestä. Human Rights Watch -järjestö sanoi tänään, että päätös etäännyttää entisestään Yhdysvaltoja liittolaisistaan ja asettaa maan johdon kyseenalaiseen valoon, kun se pyrkii saamaan yhteistyökumppaneita terrorismin vastaiselle taistelulleen mutta vastustaa samaan aikaan instituutiota, jonka tarkoituksena on juuri terrorismin kaltaisten rikosten tuomitseminen.

(MTV3-STT-Reuters-AFP)