Vuosikaudet Sohvi soimasi itseään ja yritti aina laihduttaa vielä vähän lisää – toivoo nyt, että useampi löytäisi oman ihanuutensa: "Moni elää sellaista sitku- ja mutku-elämää"

5:51
Sohvi kertoi meille 2019 kokemuksistaan. Häntä arvosteltiin raskauden aikana ja synnytyksen jälkeen: "Ensimmäisen kysymyksen ei pitäisi olla 'mitä me tehdään tuolle sun painolle?'"

Vuosia Sohvi Nyman kipuili itsensä ja painonsa kanssa: ulkopuolelta sateli viestiä siitä, että hän on väärän kokoinen ja -muotoinen. – Jossain kohtaa tajusin, etten voi koko elämääni olla jollain dieetillä, sehän on vain itsen pahoinpitelyä, hän kertoo nyt.

Tarina oli Sohvi Nymanille tuttu. Sohvi, 34, työskentelee stylistinä. Usein naisasiakasta vaatettaessaan puhe kääntyi lopulta tuttuihin kipukohtiin: kun on noita kiloja tullut, pitäis liikkua enemmän, ai kauhea, miten olen tämän näköinen.

– Naiset kipuilevat itsetunnon, minäkuvan ja itsensä kanssa. Moni elää sellaista sitku- ja mutku-elämää: sitku tää dietti onnistuu, mutku mä en nyt onnistunut tässä dieetissä, Sohvi kuvailee.

"Mitä enemmän on hukassa itsensä kanssa, sitä helpommin nielaisee nämä ohjeet"

Muotimaailma on Sohville tuttu paikka. Lehdet ja mainokset kiiltävine kuvineen kertovat, miltä pitäisi milloinkin näyttää. Nyt samaa viestiä roiskuu silmille sosiaalisesta mediasta päivittäin.

– Mitä alhaisempi itsetunto on ja mitä enemmän on hukassa itsensä kanssa, sitä helpommin nielaisee nämä ohjeet. Minullakin on asiakkaita, jotka ovat joka vuosi eri dieetillä. On tietyt meikkityylit ja trendikkäät hiukset. Koko ajan itseä muovataan siihen tyyliin, mitä ulkopuolelta sanellaan. Se aiheuttaa tyytymättömyyttä ja epävarmuutta. Koko ajan ollaan tyytymättömiä itseen ja elämään.

Sohvi tietää, mistä puhuu – hänhän on itse sortunut samaan. Vuosia Sohvi kipuili itsensä kanssa, kunnes päätti: ei enää.

– Jossain kohtaa tajusin, etten voi koko elämääni olla jollain dieetillä, sehän on vain itsen pahoinpitelyä ja aiheuttaa minulle huonoa mieltä. En saanut siitä mitään hyvää. Ja kilotkin tulivat aina korkojen kera takaisin, kun dieetti loppui, Sohvi kuvailee.

Nyt hän haluaisi auttaa muitakin naisia vapautumaan ainaisten vaatimusten, odotusten ja itsesyytösten verkosta. Halusta auttaa syntyi teos Olet ihana – uskalla rakastaa itseäsi. Se on opas oman ihanuuden löytämiseen. Teoksessa Sohvi kertoo oman tarinansa, ja lisäksi esimerkiksi seksuaaliterapeutit, psykoterapeutti, tunneterapeutti ja muut ammattilaiset antavat vinkkinsä.

"Olen juuri se ihminen, joka on vetänyt muodikkaat kaalikeittodieetit"

Olet ylipainoinen, liian lihava. Olet väärän kokoinen ja muotoinen. Vuosia Sohvi uskoi ulkopuolelta tulleet rumat sanat todeksi.

– Olen juuri se ihminen, joka on vetänyt muodikkaat kaalikeittodieetit. Kaikki mahdollinen on testattu. Ulkopuolelta kerrottiin, että olen väärän kokoinen, joten toki ajattelin, että sitten tämä loppuu ja musta tulee onnellinen, kun laihdun, Sohvi kuvailee.

Häntä kiusattiin painosta koko peruskoulun ajan. Terveystarkastuksessa äidiltä tentattiin, mitä Sohvi oikein syö, kun painaa niin paljon.

– Nyt, kun katson lapsuuden kuvia, voin sanoa, että omasta mielestäni näytän ihan normaalilta lapselta. Minua haukuttiin läskiksi, lihavaksi, isopehvaksi, kaikkea todella rumaa ihan ykkösluokalta asti.

Kun Sohvi hoikistui, kehuja sateli

Nelosluokan terveystarkastuksen hän muistaa edelleen; siellä lääkäri ja terveydenhoitaja piti kohdata yksin, ilman äidin tukea.

– Olin 141 senttiä pitkä ja painoin 41 kiloa, ja minulle sanottiin, että olen liian painava, nyt painoa pitää tarkkailla, se ei saa yhtään nousta. Sama toistui vuotta myöhemmin. Ja sitten, kun joka päivä koulussa saa kuulla olevansa läski, niin kyllähän mä uskoin siihen tosi vahvasti, Sohvi pohtii.

Miksi kouluaikana kuultu loukkaus jää mieleen vuosikymmeniksi? Asiantuntija vastaa! Artikkeli jatkuu videon jälkeen:

1:29

Kuudennella luokalla hän venähti pituutta ja hoikistui. Yhtäkkiä puheet muuttuivat päinvastaisiksi: kehuja sateli, varsinkin aikuisilta. Sohvi alkoi ajatella, että voisi hoikistua vielä lisää.

– Mietin, että okei, nyt minua ei enää kukaan hauku läskiksi, nyt laihdutan itseni niin laihaksi. Toki lapsen aivoilla ajattelin, että koulukiusaaminen loppuu ja minusta tykätään sitten, kun laihdun, Sohvi kuvailee.

Kuudennen luokan terveystarkastus oli kuitenkin kuin märkä rätti vasten kasvoja.

– Luulin että saan kehuja. En saanutkaan, vaan alettiinkin kauhistella, että miten voit painaa näin vähän, miten tämä on mahdollista? Kerroin, että lopetin herkkujen syömisen ja urheilin hulluna, koska tätähän te halusitte. Sitten nämä samat lääkäri ja hoitaja sanovat, että paino pitää saada nousemaan.

"On röyhkeää, miten painosta puhutaan"

Kun Sohvi jäi kiinni oksentamisesta, äiti vei hänet lääkäriin. Syömishäiriöstä toipuminen vei vuosia; jopa raskausaikanaan Sohvi yritti laihduttaa, jotta paino ei nousisi lääkärin mielestä liikaa. Sohvi kertoi MTV Uutisille raskausajastaan syksyllä 2019.

– Ristiriitaiset viestit ovat jatkuneet aikuisiälläkin. Raskausaikanakin puhuttiin painosta. Koko ajan tuntuu, että on väärän kokoinen ja painoinen. On röyhkeää, miten painosta puhutaan, mielestäni monilla ei ole mitään käytöstapoja, Sohvi pohtii.

Hän muistuttaa, etteivät paino tai koko yksinään kerro ihmisestä mitään.

– Olen edelleen näiden typerien painoindeksien mukaan ylipainoinen, mutta samalla pystyn esimerkiksi tekemään spagaatin ja seisomaan käsillä. Kritisoijat ajattelevat, että vain makaan sohvalla ja vedän herkkuja. En silloin pääsisi esimerkiksi spagaattiin.

"Ajattelin, että jos mä kuolen, sitten tämä loppuu"

Yhdeksän vuoden kiusaaminen kuitenkin romutti itsetunnon. Laihuus ei poistanut kiusaamista, koska kiusaajat löysivät aina uutta kritisoitavaa: jopa Sohvin nimi, Sohvi, oli vääränlainen.

– Minua haukuttiin sohvaksi. Ja hirveäksi, ja kauheaksi. Kun sitä saa kuulla koko ajan, alkaa itsekin uskoa. Välillä kiusaaminen oli niin pahaa, että ajattelin, että jos mä kuolen, sitten tämä loppuu. Että se on ainoa ratkaisu.

Saanut apua vuosien psykoterapiasta

Masennusdiagnooseja on elämän varrella kertynyt useampia. Jälkikäteen asiaa ajatellessaan Sohvi uskoo, että oli jo kouluaikana masentunut. Vasta terapia toi helpotuksen. Sohvi on käynyt psykoterapiassa kolmen vuoden ajan.

– Olemme hyvinvointivaltio, mutta järjestelmässä on mielestäni ongelma, kun ensimmäiseksi ihmiselle annetaan lääkkeitä. Lääke voi toimia, ja minuakin ne ovat välillä auttaneet, mutta eivät aina. Tehokas terapia on itselläni auttanut, Sohvi sanoo.

Aiemmin hän uskoi jo jättäneensä menneen taakseen. Ennen terapiaa Sohvi esimerkiksi ajatteli, että koska pitää nyt ulkonäöstään, hänellä on oltava hyvä itsetunto.

– Kun asiaan pureuduttiin, huomasin, että minussa oli vahvana esimerkiksi uskomus siitä, että kelpaan vain silloin, kun olen iloinen, naurava, energinen ja minulla menee hyvin, Sohvi kuvailee.

– Pohjimmiltani en siis tuntenutkaan itseäni ihanaksi, vaan uskoin, että minut hylätään, jos tulee romahdus tai minulla menee huonosti ja niin sanottu totuus siitä paljastuu.

Aikaisemmin kauhukuva oli myös toteutunut: jos Sohvi kehtasi tunnustaa, ettei  hänellä menekään upeasti, hän sai osakseen ihmetteleviä kommentteja ja jopa pilkkaa. Nykyisin hän ajattelee, ettei hänen arvonsa riipu muiden mielipiteistä tai sanoista.

– Nyt ajattelen, että totuus minusta on se, että olen ihana. Olen ihana juuri tällaisena. Olen toki saanut myös ihanan, vahvistavan kokemuksen, kun minulla on rinnallani se oikea kumppani ja ystävät, jotka eivät hylkää minua huonolla hetkellä, Sohvi kuvailee.

Sano itsellesi "olen ihana juuri tällaisena"

Enää Sohvi ei soimaa itseään tai ajattele, että elämä olisi parempaa, jos muutamasta kilosta pääsisi eroon. Sen sijaan hän kertoo itselleen esimerkiksi "olen ihana juuri tällaisena" ja "minä kelpaan, minä riitän".

– Olen armollinen itselleni. Kun sanon näitä voimalauseita, silitän itseäni vaikkapa olkapäältä tai hiuksista. Halaan myös itseäni ja sanon "hei, kaikki on hyvin, Sohvi, sä kelpaat ja riität, olet ihana juuri tuollaisena".

Kun ihminen alkaa rakastaa ja arvostaa itseään, hän joutuu luopumaan itsensä soimaamisesta. Sohvi kutsuisi ilkeää päänsisäistä puhetta suorasanaisesti pahoinpitelyksi.

– Kun päätät, ettet enää halua kritisoida itseäsi, sinun täytyy tietoisesti alkaa kuunnella ja kiinnittää huomiota siihen, miten konkreettisesti puhut itsellesi päivän aikana. Puhe voi olla tosi automaattista, sitä ei edes tajua. Kun saat itsesi kiinni siitä, että, ohoh, sanoinpas rumasti, sitä kannattaa lähteä purkamaan: mistä tämä on tullut, miksi sanon itselleni näin?

"Jos vihaat crosfittiä, mutta rakastat joogaa, mene mieluummin joogaan"

Sohvi uskoo, että päänsisäisten sanojen lisäksi moni kurittaa itseään myös ulkoisesti. Lounaalla kiskotaan ketodieetin mukaista ruokaa, vaikka se ei tarjoa nautintoa tai tuo edes hyvää oloa.

– En sano, että ketodieetissä on vikaa, mutta ei se sovi kaikille. Jos jokin ei sovi sinulle, älä tee sitä, Sohvi sanoo.

–  Moni treenaa salillakin oikein hampaat irvessä. Ihmisestä näkee, ettei hän todellakaan nauti, mutta salilla on pakko olla, koska on pakko vaikkapa laihtua. Tässä voisi miettiä, millaisesta liikunnasta tykkää, mikä antaa nautintoa? Jos vihaat crosfittiä, mutta rakastat joogaa, mene mieluummin joogaan.

Kuntosalin suihkussa Sohvi on herännyt huomaamaan, että moni jopa pesee itsensä suorastaan raivokkaasti. Aikaa ei ole tuhlattavaksi; mieli seikkailee jo kauppalistan parissa.

– Jopa peseminen tehdään hampaat irvessä ja nopeasti. Miksei siihenkin voisi ottaa ihanaa rutiinia: nyt pesen ihan rauhassa hiukseni, nautin tästä, sanon itselleni, että rakastan sinua, olet ihana? Sitten levittää aivan rauhassa kosteusvoiteen. Näin oleminen olisi enemmän tietoista.

Pahin kriitikko löytyy korvien välistä

Monen pahin kriitikko löytyy omien korvien välistä. Lapsuuskoti ja koulun ikävät kokemukset ovat jo jääneet kauas taa, mutta edes omassa kodissaan ei saa olla rauhassa ajatuksiltaan. Sohvi uskoo esimerkiksi ammattinsa kautta, että suomalaisilla on surkea itsetunto.

– Itsevarmuus on monella hukassa. Jos oma äiti on aina ollut jatkuvasti dieetillä ja puhunut itsestään vähättelevään sävyyn, lapsi voi imeä tämän kaiken ja jatkaa samaa tiedostamattaan. Sitä ei edes tajua, ellei pysähdy kyseenalaistamaan, että mikä homman nimi nyt on, Sohvi sanoo.

Moni selaa somet ja kuuntelee podcastit saadakseen vinkkejä siihen, miten elää paremmin. Parempi tarkoittaa yleensä menestyneempää, kauniimpaa, usein myös hoikempaa.

– Toisaalta haluamme koko ajan vinkkejä. Eiväthän lehdet muuten myy. Mutta tarvitseeko sitä kaikkea imeä itseensä? Ei, Sohvi muistuttaa.

– Meille tulee jatkuvasti ulkopuolelta paljon ohjetta siitä, millainen pitäisi olla, että olet hyväksytty ja rakastettu ja saat kuulua laumaan ja yhteiskuntaan. Ihminenhän on laumaeläin, joka pelkää yksin jäämistä. Sen takiahan yritämme tehdä kaikkemme, jotta kuuluisimme laumaan.

Miten ajatuksiaan voi muuttaa, jos ei oikeasti usko, että voi olla ihana?

Sohvi toivoisi, että jokainen voisi arjen keskeltä kaivertaa pienen hetken itselleen. Sanoa vaikkapa "olen ihana", ja silittää samalla poskea tai painaa kämmenen rinnalle.

– Mielestäni olisi paras sanoa tämä peilin edessä ja katsoa itseään samalla. Tee se heti aamulla, kun heräät. Älä ota puhelinta käteen, vaan kun saat silmät auki, voit jo sängyssä sanoa, että olet ihana ja kaunis, Sohvi vinkkaa.

Niin. Entä, jos en usko omia sanojani? Miten ajatuksiaan voi muuttaa, jos ei oikeasti usko, että voi olla ihana?

– Se on hyvä kysymys, Sohvi myöntää.

Toisinaan ihanuuden korostaminen voi kääntyä itseään vastaan: ihminen voi sähähtää itselleen "no, enkä ole mikään ihana" tai "älä nyt puhu soopaa". Mitä kauemmin on soimannut itseään, sitä pidempään uusien tapojen opetteleminen kestää.

– Itsekin tarvitsin terapiaa avukseni. Jos ei yksin pysty ja usko, auttaisiko terapia, tai jonkinlainen valmennus? Tarvitsisitko apua toiselta ihmiseltä? Minullakin meni vuosi aikaa muuttaa ajatuksiani. Jollain se voi varmasti tapahtua vaikkapa kuukaudessa, mutta jollakulla voi mennä vuosi tai pidempään, Sohvi muistuttaa.

– Hyväksy se, että tämä on matka itsen kanssa, ja siihen menee aikaa. Eivät uskomukset ole tulleet sinulle yhdessä yössä, vaan itsestään on voinut ajatella tietyllä tavalla vuosia. Menee aikaa muuttaa niitä.

Miten toimia, jos on vihannut aina jotakin kohtaa kehossaan?

Jos itseään tuntuu vaikealta uskoa, aina voi palauttaa mieleensä sen hetken, kun joku muu sanoi jotakin kaunista. Älä tyrmää kehuja, vaan pohdi sen sijaan uteliaasti mahdollisuutta, että ne olisivatkin totta.

– Jos joku on joskus kehunut ja sanonut jotakin kaunista, sehän on todiste siitä, että toinen ihminen ajattelee sinusta hyvää, Sohvi muistuttaa.

Karsastatko ulkonäköäsi? Älä opeta lapsiasi samaan: "Aikuisille tuhannen taalan paikka!" Artikkeli jatkuu videon jälkeen:

1:47

Ihanana oleminen tarkoittaa jokaiselle ihmiselle eri asiaa. Sohvi kuitenkin uskoo, että jokainen on ihana juuri sellaisena kuin on. Sen sijaan, että miettisi esimerkiksi oletuksiaan siitä, millainen naisen "kuuluu" olla, voisi pohtia henkisiä ominaisuuksia.

– Mikä minusta tekee ihanan? Olenko hyvä kuuntelija, laulaja, pullan leipoja tai ristikoiden täyttäjä? Kun on miettinyt näitä, vasta sen jälkeen miettisi ulkoisia ominaisuuksia, Sohvi sanoo.

– Ihanuus on mielestäni myös sitä, että hyväksyy itsensä ja muut. Kuuntelee, kunnioittaa ja arvostaa niin itseään kuin muita, sekä kohtelee itseään rakastavasti.

Moni kokee kehohäpeää ja vartalokomplekseja esimerkiksi tietystä ominaisuudestaan. Sohvi uskoo, että ajatukset voisi kääntää positiivisiksi vaikkapa kiepauttamalla ne ylösalaisin.

– Jos on vihannut aina jotakin kohtaa kehossaan ja vaikka miettinyt, että voi vitsi, kun on niin iso pylly, niin entä jos miettisikin, että miten siistiä, miten kurvikas ja muodokas pylly mulla onkaan! Jotkut käyvät salilla, että saisivat pyöreän pyllyn, ja minulla se on synnyinlahjana, hän neuvoo.

"Elämänlaatu voi muuttua radikaalisti, kun alkaa rakastaa itseään"

Jokaiselle meistä on annettu vain yksi elämä. Se on klisee, mutta myös totuus. Yksinkertaisimmillaan Sohvin mukaan on kyse siitä, mihin tuon elämän haluaa käyttää.

– Haluatko käyttää sen pahoinpitelemällä itseäsi, vai rakastamalla itseäsi? Elämänlaatu voi muuttua radikaalisti, kun alkaa rakastaa itseään. Kannattaa itse olla oma paras kaverinsa, Sohvi sanoo.

Aluksi Sohvikaan ei kehdannut kertoa kenellekään, että käy terapiassa. Kun hän alkoi puhua asiasta, kommentit vaihtelivat: osa ihmetteli, käykö Sohvi tosiaan terapiassa.

– Reagoin näihin sanomalla, että hmm, aika mielenkiintoinen reaktio. Haluaisitko kertoa vähän lisää siitä, miksi reagoit tällä tavalla? Näin sai kiinnostavia hetkiä aikaiseksi, hän naurahtaa.

– Jos joku kommentoi jotakin rumasti, sehän kertoo vain siitä ihmisestä. Ei se kerro sinusta mitään.

Osittainen lähde: Sohvi Nyman: Olet Ihana – uskalla rakastaa itseäsi (Basam Books 2020)

Lue myös

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja