Viimeinen kyselytunti kirvoitti poliitikkojen kielet: Tällainenko perintö jää jälkipolville?

Erityistä kiihtymistä aiheutti hallituksen esitys lukioiden ja ammattikoulujen rakenneuudistuksesta. Sivistysvaliokunnassa alkuviikolla kaatui toisen asteen koulutuksen rahoitusta leikkaava esitys.

Kansanedustaja, Vasemmiston puheenjohtaja Paavo Arhinmäki suomi hallitusta kovin sanoin toisen asteen koulutuksen leikkaussuunnitelmista. Lisäksi vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö kritisoi hallitusta samasta asiasta. Hallitus päätti tällä viikolla, että ensi vuoden elokuusta alkaen toiseen saman tasoiseen korkeakoulututkintoon ei saa opintotukea.

– Opintotuen rajoittaminen ja muut leikkaukset aiheuttavat levottomuutta toisen asteen koulutuskentällä. Tämä rahoitusuudistus täytyy vetää pois, Niinistö jyrähti.

Muissa kysymyksissä vilahtivat muun muassa pienyrittäjien asema, lapset ja lapsenlapset. Edustajat olivat huolissaan perinnöstä, jonka nykyinen hallitus oli jättämässä tuleville sukupolville.

"Työttömyysluvut voisivat olla synkempiäkin"

Useampi kansanedustajista tenttasi eduskunnan suuressa salissa ministereitä työllisyydestä ja velasta. Muun muassa Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Lindström kysyi työministeri Lauri Ihalaiselta (sd.), voiko tämä olla tyytyväinen suurtyöttömyyden alla.

Työministeri vastasi, että investointeja ei ole tullut Suomeen odotetusti, eikä vienti vedä.

– Kuvittelimme vaalikauden alussa, että kriisi menee nopeammin ohi. Meillä on paljon työttömiä, 350 tuhatta, mutta väitän, että luvut olisivat synkempiä ilman toimia, joita nyt on tehty. Tyytyväisiä ei voi olla kukaan tähän työllisyystilanteeseen.

Yhteisöverosta kysyi useampikin edustaja. Valtiovarainministeri Antti Rinne (sd.) ja pääministeri Alexander Stubb (kok.) totesivat vastauksissaan lyhyesti, että yhteisöveron alentamisella ei ole ollut odotettuja tuloksia.

– Verotoimenpiteillä pyritään saamaan aikaiseksi kasvua ja investointeja. Yritysverotuksen lasku 26 prosentista oli oikeansuuntainen, mutta tuliko se oikeaan aikaan jää nähtäväksi, Stubb sanoi.

Mutinaa velasta

Kohahduksia ja tyytymätöntä mutinaa kyselytunnin aikana tuli erityisesti käsiteltäessä Suomen kasvanutta velkaa. Kansanedustaja, Keskustan varapuheenjohtaja Annika Saarikko muistutti ministereitä Suomen kokonaisvelkamäärän kasvaneen lähes 100 miljardiin samalla kun lapsilisistä ja koulutuksesta on leikattu.

Stubb puolusti päätöksiä toteamalla, että velkaantuminen lopetetaan rakennemuutoksilla. Saarikko toisti kysymyksen ja kritisoi Stubbia tulevaisuuteen katsomisesta, kun kysyttiin mennyttä vaalikautta.

– Ongelmana on, kun rakennemuutoksia ehdotetaan, niin ne ammutaan yleensä alas. Sote-uudistus, kuntauudistus ja leikkaukset. Jos emme näitä tee, niin leikkausten kierre ei koskaan lopu, Stubb vastasi.

Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä jatkoi valtiontalouden alijäämästä ja kysyi Stubbilta olivatko hallituksen tavoitteet epärealistisia, kun puhuttiin hallituksen työttömyys- ja työllisyystavoitteista, jotka ovat jääneet tavoittamatta.

– Nämä olivat Kataisen hallituksen tavoitteita, joita mekin yritimme täyttää. Syyllisiä en halua etsiä, olisin halunnut, että tavoitteet olisivat täyttyneet. Hyvä asettaa tavoitteet korkealle ja tavoitella niitä. Nyt ei onnistuttu, Stubb vastasi.