Vesilakiin ei tule kiisteltyä Vuotos-pykälää

Oikeusministeri Tuija Braxin (vihr.) tänään esittelemään vesilakiuudistukseen ei ole kirjattu kiisteltyä Vuotos-pykälää, jolla tuomioistuinten päätöksiä voitaisiin "yhteiskunnan kokonaisedun mukaisissa" vesivoimahankkeissa kiertää. Poikkeusmahdollisuutta esitti aikanaan uudistusta pohtinut työryhmä.

Vuotoksen altaan rakentaminen kiellettiin korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä vuonna 2002 ympäristölle liian vahingollisena ja siten vesilain vastaisena hankkeena.

Vuosikymmeniä kestänyt vääntö altaasta ei suinkaan päättynyt siihen, vaan kiertoteitä on haettu koko ajan. Energiateollisuus ja MTK paheksuivat julkistamistilaisuudessa jyrkästi Vuotos-pykälän jättämistä pois esityksestä.

MTK:n johtaja Markku Thornberg piti vesilakitoimikunnan enemmistön kannan sivuuttamista täysin kestämättömänä ratkaisuna. Thornberg katsoi, että oikeusministeriö on lähtenyt "yhden asian liikkeiden" taakse.

- Pikkaisen epäilen, että onkohan vihreän liiton poliittinen jalanjälki muodostumassa vähän turhan suureksi suhteessa näihin muihin suuriin puolueisiin hallituksessa, hän sanoi happamasti.

Brax vastasi, että uudistus valmisteltiin yhteistyössä ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön kanssa, eikä kukaan tahoista saanut aivan kaikkea läpi.

- Semmoista on hallitusyhteistyö.

Brax kiisti, että isommat hallituspuolueet olisivat painostaneet poikkeuspykälän kirjaamiseksi esitykseen. Painostus on hänen mielestään ollut kaukana niistä "ammattimaisista keskusteluista, joita on käyty".

Hallitusneuvotteluissa sovittiin vesivoimarakentamisen tulenarkuuden vuoksi, että vesilakiuudistus annetaan eduskunnalle vain hallituspuolueiden yksimielisenä esityksenä.

Kysymykseen, hyväksyykö keskusta hallituksessa esityksen ilman Vuotoksen mentävää porsaanreikää, Brax vastasi viittaamalla hyvään yhteistyöhönsä keskustalaisten ympäristöministeri Paula Lehtomäen ja maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttilan kanssa. Myös pääministeri on pidetty ajan tasalla.

Ei suuria mullistuksia

Massiivista vesilakiuudistusta on valmisteltu lähes vuosikymmen, mutta kovin dramaattisia uudistuksia paketti ei sisällä. Lakiremontti ei vaikuta vesistössä kulkemiseen eikä muihin yleiskäyttöoikeuksiin. Pienten vesitaloushankkeiden ennakkovalvontaa kuitenkin tehostettaisiin. Ehdotus antaa nykyistä laajemmat mahdollisuudet puuttua asioihin myös jälkikäteen.

Vesitalousasioissa viranomaisten ja asianosaisten tehtävänjakoa muutetaan siirtämällä selvitysvastuuta nykyistä enemmän asianosaisille. Asioiden käsittelyä yritetään myös nopeuttaa. Katselmustoimituksesta ja lopputarkastuksesta hankkeissa luovuttaisiin, mutta muuten menettelyt säilyvät enimmäkseen entisellään.

Luonnonsuojeluväki ei ollut kannanotoissaan täysin tyytyväinen siihen, miten uhanalaisen puroluonnon säilyminen turvataan uudistuksessa. Suomen luonnonsuojeluliiton vesiasiantuntija Hannele Ahponen huomautti, että purot olisi suojeltava maankäytön muutoksia vastaan myös luontotyyppeinä. Brax arveli, että asiaan palataan vielä eduskuntakäsittelyssäkin.

(MTV3-STT)