Verkkotunnuslaki tietänee kiistoja fi-osoitteista

Valinnanvapaus fi-päätteisissä verkkotunnuksissa kasvaa, kun uusi verkkotunnuslaki astuu voimaan syyskuun alusta. Kovin kilpa käytäneen yleisnimiosoitteista, mutta muutenkaan osoitteen ei enää tarvitse enää olla identtinen yrityksen kaupparekisteriin kirjatun nimen kanssa.

Lakimuutos mahdollistaa ensi kertaa yleisnimet kotimaisissa verkko-osoitteissa. Www.pankki.fi- ja www.musiikki.fi -tyyliset osoitteet myönnetään syyskuusta alkaen ensimmäiselle niitä hakeneelle.

-Pääsääntöisesti hakija saa jatkossa vapaasti valita verkkotunnuksen. Toisen yrityksen tavaramerkkiä ei osoitteessa voi kuitenkaan käyttää, eikä protestiluonteisia www.pahaaruokaaatriasta.fi -tyyppisiä tunnuksia myönnetä, kuvailee Viestintäviraston viestintäpalveluiden valvonnan päällikkö Merja Saari.

Tähän asti fi-päätteisiä verkkotunnuksia on säädelty tiukasti, ja webbiosoitteen on pitänyt olla identtinen yrityksen kaupparekisteriin kirjatun nimen, aputoiminimen tai tavaramerkin kanssa.

Viestintävirasto on tarkastanut osoitteen lainmukaisuuden ennakkoon, mutta uudessa laissa valvonta siirtyy jälkipainotteiseksi. Yksityishenkilö ei syyskuun alustakaan voi vielä hakea fi-päätteistä osoitetta, sillä niitä myönnetään yhä vain yrityksille ja yhteisöille. Eduskunta kuitenkin liitti lakiin ponnen, jonka mukaan yksityishenkilöiden mahdollisuus verkkotunnuksen hakuun on selvitettävä.

-On todennäköistä, että lain valmistelu alkaa syksyllä. Ehkä jo ensi vuonna henkilönimisiä osoitteita voisi olla käytössä, Saari arvelee.

Osoitteella voi käydä myös kauppaa

Viestintävirasto odottaa syyskuussa verkkotunnusten kysyntäpiikkiä, ja isoin kilpa käytäneen nimenomaan yleisnimiosoitteista. Tällä hetkellä fi-päätteisiä osoitteita on käytössä 38 000, mutta uusien osoitteiden rekisteröintimäärät ovat hiipuneet alle 7000 vuodessa.

Periaatteessa uusi laki mahdollistaa myös kaupankäynnin osoitteilla. Nähtäväksi jää, maksetaanko jostain kotimaisesta osoitteesta taivaita hipovia hintoja jenkkityyliin.

-Bisnes mahdollistuu, sillä laki vapauttaa verkkotunnuksen siirtämisen toiselle. Kauppaa voi käydä vain yksittäisillä osoitteilla, sillä laissa kielletään verkkotunnusten varastointi, Saari sanoo.

Mitään ehdotonta osoitteiden määräkattoa laissa ei ole mainittu, mutta Viestintävirasto laittanee tunnusjärjestelmäänsä jonkin lukumääräpohjaisen hälytinrajan, mikä johtaa tarkistukseen. Käytännössä viranomainen voi selvässä väärinkäytöstilanteessa joko peruuttaa kokonaan annetun osoitteen tai sulkea sen määräaikaisesti.

Nettiosoiteriidat viime kädessä oikeuteen

Myös jo verkkotunnuksen omaavien kannattaa olla valppaina verkko-osoitteensa kanssa. Uusi laki tekee verkkotunnuksista määräaikaisia, ja oikeus osoitteeseen on uudistettava kolmen vuoden välein. Verkkotunnusten vapautuminen johtanee uudenlaisiin kiistoihin kotimaisista domain-osoitteista. Tähän asti verkkotunnusten tiukassa myöntämiskäytännössä ei juuri ole ollut tilaa riidoille.

-Jonkin verran kiistoja voidaan odottaa. Riidat esimerkiksi tavaramerkeistä ja toiminimistä ovat todennäköisiä silloin, kun osoitteessa tai siinä käytetyssä termissä on tulkinnanvaraa, Saari arvioi.

Ensisijaisesti kiistat ratkaistaan viraston hallintomenettelynä, mutta nimioikeudellisiin tulkintaratkaisuihin sen toimivalta ei ulotu. Viime kädessä nettiosoiteriidat käsitellään siviiliasiana tuomioistuimessa, ja usealla lakitoimistolla on domain-riitoihin erikoistuneita asianajajiakin.

(MTV3-STT)

Lue myös:

    Uusimmat