70 ahvenanmaalaista osallistuu ensi kuussa maanpuolustuskurssille Porin prikaatissa, kertoo Ahvenanmaan kansanedustaja Mats Löfström (r.) MTV:n Viiden jälkeen -ohjelmassa. Kiinnostus vapaaehtoista maanpuolustusta kohtaan on lisääntynyt maakunnassa vuoden aikana.
Ahvenanmaan demilitarisointia eli aseettomuutta pohditaan nyt jälleen, kun Suomi ja sen myötä Ahvenanmaa liittyivät Natoon.
Demilitarisointi tarkoittaa sitä, että sotilaallinen läsnäolo maakunnassa ei ole sallittua ja ettei saaria saa linnoittaa.
Osa asiantuntijoista on nostanut keskusteluun näkökulman, että maakunnan demilitarisointi on aikansa elänyt järjestelmä ja sen purkamista pitäisi miettiä.
Keskustelua Ahvenanmaan demilitarisoinnista ovat peräänkuuluttaneet muun muassa kokoomuksen tuoreet kansanedustajat Jarno Limnéll Helsingin Sanomissa sekä Jarmo Lindberg ja Pekka Toveri Ilta-Sanomissa.
Viimeksi Ahvenanmaan demilitarisointiin otti kantaa presidentti Sauli Niinistö valtiopäivien avajaisissa eilen sanomalla, että vihamielinen teko Ahvenanmaata vastaan olisi sodanjulistus Natolle ja että Ahvenanmaan asema on vakaampi kuin kenties koskaan.
Lue lisää: Presidentti Niinistö Ahvenanmaan asemasta: Vakaampi kuin kenties koskaan
Löfström: Ahvenanmaan demilitarisointia pitää jatkaa
Ahvenanmaan ainoa kansanedustaja, RKP:n Mats Löfström kertoo, että ahvenanmaalaisten mielestä demilitarisaatio ja turvallisuus eivät sulje toisiaan pois. Hänen itsensä mielestä maakunnan demilitarisointia pitää jatkaa.
– Ahvenanmaan demilitarisointi on vanhempi kuin Suomen itsenäisyys. Se on ollut käynnissä 170 vuotta ja on nyt osa Ahvenanmaan identiteettiä, Löfström totesi MTV:n Viiden jälkeen -ohjelman haastattelussa.
Suomen Nato-jäsenyyttä Ahvenanmaalla kannatetaan Löfströmin mukaan yhtä vankasti kuin Manner-Suomen puolella. Samaan aikaan Ruotsin Nato-polkua seurataan saarella tiivisti.
Löfström muistuttaa, että Ahvenanmaan lisäksi Naton alueeseen kuuluu muitakin demilitarisoituja alueita, kuten Norjan Huippuvuoret.
Lue myös: Miten Venäjä reagoisi, mikäli Ahvenanmaalle todella sijoitettaisiin pysyviä sotilasjoukkoja? "Tuskin mitään fyysistä tai kovin merkittävää"
Kiinnostus vapaaehtoiseen maanpuolustukseen lisääntynyt
Ahvenanmaalaisten ei maakunnan itsehallintolain perusteella tarvitse mennä armeijaan. Löfströmin mukaan asiasta on aika ajoin keskusteltu, mutta kukaan ei ole esittänyt, että lakia pitäisi muuttaa.
– Samaan aikaan on tärkeä ottaa huomioon se, että ahvenanmaalaisia menee vapaaehtoisesti asepalvelukseen joka vuosi Uudenmaan prikaatiin.
– Ensi kuussa järjestetään Porin prikaatissa maanpuolustuskurssi, jolle osallistuu 70 vapaaehtoista ahvenanmaalaista.
Löfströmin mukaan into osallistua vapaaehtoisesti maanpuolustukseen on Ahvenanmaalla kaiken kaikkiaan lisääntynyt sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi vuosi sitten Ukrainaan.
– Haluan myös sanoa, että olen kiitollinen kaikille niille, joiden tehtävä on puolustaa Ahvenanmaata, jos sellainen päivä tulee. Mutta toivottavasti sitä päivää ei koskaan tule.
Katso Mats Löfströmin koko haastattelu jutun alussa olevalta videolta. Löfström kertoo muun muassa siitä, miten ahvenanmaalaiset suhtautuvat Maarianhaminassa sijaitsevaan Venäjän konsulaattiin. Konsulaatti perustettiin vuonna 1940, jotta silloinen Neuvostoliitto pääsi paikan päälle valvomaan Ahvenanmaan demilitarisointisopimusta.