Ulkopoliittisen instituutin vanhemman tutkijan Matti Pesun mukaan Ukrainan ja Yhdysvaltain suhteet halutaan pitää rakentavina.
Ukraina pyrkii tänään Euroopan johtajien tuella hilaamaan Yhdysvaltoja takaisin Euroopan kannalle, arvioi STT:lle Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Matti Pesu.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump, Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi ja joukko Euroopan johtajia tapaavat maanantai-iltana Washingtonissa. Tapaamisessa on tarkoitus käsitellä rauhan saamista Ukrainan sotaan.
Trump tapasi Venäjän presidentti Vladimir Putinin perjantaina Alaskassa. Pesun mukaan Yhdysvaltain positio liikkui tuolloin muutaman askeleen Venäjän suuntaan, ja se haluttaisiin nyt hilata takaisin kohti länttä.
Johtajien odotetaan keskustelevan muun muassa Venäjän aluevaatimuksista ja Ukrainalle tarjottavista turvatakuista.
Zelenskyi vieraili Valkoisessa talossa viimeksi helmikuun lopussa. Tuolloin Zelenskyin, Trumpin ja Yhdysvaltain varapresidentin J.D. Vancen tapaaminen kärjistyi ilmiriitaan televisiokameroiden edessä.
Pesun mukaan Ukrainan intresseissä on tänään välttää vastaava julkinen katastrofi.
– Halutaan pitää Ukrainan ja Yhdysvaltain suhteet rakentavina, etteivät ne kriisiydy samalla tavalla, miten lopputalvesta kävi, Pesu sanoo.
Joukko Euroopan johtajia on Pesun mukaan paikalla Ukrainan taustatukena. Pesu kuvailee heidän vastuutaan ja merkitystään suureksi.
Ensinnäkin, Ukraina liittolaisineen painottanee Trumpille, että aselepo olisi välttämätön rauhanneuvottelujen aloittamiseksi.
Pöydälle pyritään varmaan nostamaan myös Yhdysvaltain jo aikaisemmin väläyttelemät venäläisen energian ostajiin kohdistettavat sanktiot. Euroopan intresseissä on varmasti myös keskustella siitä, miten Yhdysvallat osallistuisi Ukrainalle tarjottaviin turvatakuisiin.
Pesun mukaan lännen tulisi pitää mielessä, miten tilannetta voitaisiin ohjata aidosti Ukrainalle suotuisempaan suuntaan.
– Riski on, että Venäjän asema suhteessa Ukrainaan koko ajan vahvistuu. Jonkin ajan päästä Ukraina voi olla pakotettu miettimään paljon huonompia ratkaisuja mitä nyt.
Venäjällä ei tarvetta myönnytyksiin
Jotta Venäjä olisi aidosti halukas tulemaan länttä vastaan puolitiehen ja joustamaan tavoitteitaan, tulisi Venäjän Pesun mukaan ajatella, että sodan jatkamisesta olisi sille merkittävää haittaa.
– Mutta yleiskuva ei näytä siltä, että Venäjän tarvitsisi tällaisia myönnytyksiä tällä hetkellä tehdä. Tai ainakaan julkisuuteen ei ole tullut mitään sellaisia syitä tai tekijöitä, hän sanoo.
Pesun mukaan myöskään Ukrainan asema ei ole niin epätoivoinen, että sen täytyisi hyväksyä rauha millä tahansa Yhdysvaltain ja Venäjän sanelemilla ehdoilla. Pesu huomauttaa, että rintamatilanne ei ole Ukrainan näkökulmasta katastrofaalinen ja Ukrainalla on takanaan sotilaallista tukea Euroopasta.
– Onhan se tietysti sodan yleisasetelman kannalta huono, jos Yhdysvallat kääntyisi takaisin siihen asetelmaan, jossa se painostaisi Ukrainaa Venäjän sijasta. Pidemmällä tähtäimellä se kääntäisi tilanteen balanssia Ukrainalle epäedulliseen suuntaan, Pesu sanoo.
Pesun mukaan yksi avainkysymyksistä onkin, mihin Yhdysvaltain painostustoimet kohdistuvat, jos välittömiä askeleita rauhan suuntaan ei nyt oteta. Pesu muistuttaa, että Yhdysvallat voi halutessaan esimerkiksi vaikeuttaa Ukrainan aseistamista.
Toisaalta Pesu uskoo nimenomaan Ukrainan aseistamisesta Naton kautta tehdyn sopimuksen rohkaisevan Yhdysvaltoja jatkamaan jonkinlaista Ukrainan tukemista.