Asiantuntija kertoo, miksi Venäjä pelaa kovaa peliä lännen kanssa: "Ongelma ei ole Ukraina Natossa, vaan Nato Ukrainassa"

Venäjä on viime viikkoina sijoittanut noin 100 000 sotilasta Ukrainan rajojen tuntumaan ja miehittämilleen Ukrainan alueille, mikä on herättänyt pelkoja avoimesta hyökkäyksestä.

Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg on todennut, että konfliktiriski Ukrainan rajalla on todellinen.

– Ensimmäinen asia on se että hän on aivan oikeassa. Kyllä se on ihan realistinen mahdollisuus, että siellä aloitetaan sotatoimet, toteaa Jyri Lavikainen MTV Uutiset Liven haastattelussa.

– Todennäköisyydestä ei voi vielä sanoa suurta arviota, koska nämä neuvottelut ovat vielä käymättä. Näissä neuvotteluissa varaudutaan siihen, että Venäjä on valmis toimimaan siellä ja sillä tavalla myös vastatoimet ollaan valmiita tekemään, hän lisää.

Keppiä ja porkkanaa on jo tarjottu

Venäjää on yritetty saada taipumaan sekä pakotteilla että houkuttelulla diplomaattiseen keskusteluun.

– Se on vähän kyseenalaista pureeko se. Dialogilla tarjottiin paljon sellaisia kohtia, jotka Venäjälle varmasti sopisivat. Esimerkiksi Stoltenberg korosti sitä että ollaan valmiita asevalvontaan ja luottamuksen rakentamiseen. Tämä on se porkkana mitä Nato tarjosi.

Lue myös: Satelliittikuvat paljastavat: Venäjä keskittää raskasta kalustoa Ukrainan rajalle

Asevalvonta ei kuitenkaan ole Venäjälle mitenkään olennainen asia.

– Natolla ei ole vielä mitään sellaista tarjottavaa Venäjälle, mitä Venäjä ihan aidosti haluaisi.

Stoltenberg kiersi neuvotteluissa kysymykset konkreettisemmista toimista. 

– Syynä tähän on se että Venäjällekin halutaan jättää hieman epävarmaksi se, mitä tarkalleen ottaen tehtäisiin. Se on aivan tyypillistä tällaisissa tilanteissa, että annetaan heidän kuvitella se pahin vaihtoehto.

Nato voi Lavikaisen mukaan aiheuttaa sekä taloudellisia että poliittisia pakotteita. Lisäksi voidaan myös vahvistaa joukkoja Naton jäsenmaissa – esimerkiksi Baltiassa.

– Voisi kuvitella että myös Norjassa, Lavikainen lisää.

– Toimimalla Ukrainassa Venäjä saattaisi aiheuttaa sen että Baltiaan tuotaisiin lisää joukkoja, Lavikainen huomauttaa.

Suomi olisi konfliktissa välillisesti mukana

Jos Stoltenbergin tarjoilema diplomatia epäonnistuisi, Suomi joutuisi auttamatta kinasteluun mukaan.

– Suomi on Euroopan Unionin jäsen ja EU melko varmasti asettaisi yhdessä Yhdysvaltojen kanssa  kovia pakotteita Venäjälle. Suomi olisi EU:n mukana päättämässä siitä ja osana vastuussa siitä että ne myös toteutetaan.

– Tällä hetkellä se ei hirveästi tavallisen suomalaisen arjessa näy, mutta siinä vaiheessa jos tilanne eskaloituu voimankäyttöön, seuraukset voisivat olla hyvin arvaamattomia. Kyllä se Suomessa tavalla tai toisella saattaisi näkyä – etenkin taloudelliset pakotteet tietysti.

Lue myös: Washington Post: Venäjällä ensi vuonna jopa 175 000 sotilasta Ukrainan rajalla – hyökkäysvalmius voi olla saavutettu jo vuoden alusta

Venäjä ei ole kyennyt vastaamaan pakotteisiin kovin ronskin ottein. Viimeksi kun tällaisia pakotteita asetettiin, asetti Venäjä Suomen osalta vastapakotteita Valion maitotuotteille.

– Mitään muuta konkreettista he eivät oikeastaan voineet tehdä. Siinä mielessä on vaikea sanoa kuinka kova isku olisi.

"Venäjän vaatimukset ovat tähtitieteellisiä"

Lavikaisen mukaan Venäjä pelkää Ukrainan Nato-jäsenyyttä.

– Tällainen konflikti on yksi tapa estää se jäsenyys. Viime aikoina on alettu myös puhua siitä että ongelma ei ole Ukraina Natossa vaan Nato Ukrainassa. Jos Ukraina saa käyttöönsä tehokkaita asejärjestelmiä, se pystyisi ratkaisemaan konfliktin Itä-Ukrainassa nopeasti tai jopa uhkaamaan Venäjää.

– Venäjän kyky tehdä itsestään merkittävä länsimaille on hämmästyttävää. Mutta kyse ei ole pelkästään Venäjän hännännostosta – kyllä tässä on myös se että he ovat oikeasti huolissaan tilanteen kehittymisestä ja haluavat ratkaista sen itselleen edullisella tavalla.

Diplomatia Venäjän kanssa on haasteellista. Lavikaisen mukaan Venäjän vaatimukset länsimaille ovat "tähtitieteellisiä".

– Yhdysvallat ei esimerkiksi saisi sijoittaa joukkojaan omien rajojensa ulkopuolelle. Vaatimukset koskisivat jopa Tyynenmeren aluetta, mikä tuntuu jopa hullulta. Lisäksi kaikki Naton joukot pitäisi vetää pois niistä maista jotka ovat liittyneet Natoon vuoden 1997 jälkeen. Ihan selvää on ettei tällaisiin vaatimuksiin ikinä voida suostua.

– Kun tiedetään ettei niihin voida suostua, niistä kieltäytymistä voidaan käyttää syynä jollekin toimenpiteelle, joka tehtäisiin myöhemmin.

Katso alla tutkija Jyri Lavikaisen haastattelu MTV Uutiset Livessä kokonaisuudessaan.

12:32