Mitä Yhdysvaltojen ja Venäjän neuvotteluista jäi käteen tällä kertaa? "Molemmat totesivat ymmärtävänsä ainakin hieman paremmin toistensa näkökantoja"

Ulkoministerit Antony Blinken ja Sergei Lavrov tapasivat perjantaina Sveitsin Genevessä.

Ulkomaantoimittaja Janne Puumalainen arvioi MTV Uutiset Livessä, että neuvotteluissa onnistumisena voi pitää jo sitä, että keskustelun henki oli molempien mielestä rakentava.

Sekä Lavrov että Blinken ovat kuvailleet keskusteluja jälkikäteen suoriksi.

– Molemmat totesivat ymmärtävänsä ainakin hieman paremmin toisensa näkökantoja, vaikka toki Yhdysvallat ja Venäjä ovat hyvin eri linjoilla edelleen, Puumalainen summaa.

Neuvotteluiden päätteeksi Yhdysvallat lupasi toimittaa ensi viikolla kirjalliset vastaukset Venäjän vaatimuksiin. Samalla Yhdysvallat on kuitenkin vakuuttanut, ettei Nato-optiosta olla valmiita joustamaan. 

Lavrovin mukaan hänen ja Blinkenin välillä pidetään uusi tapaaminen sen jälkeen, kun Venäjä on saanut Yhdysvalloilta vastauksensa.

Blinken pyysi takeita, ettei Venäjä hyökkää

Suurta huomiota kerännyt tapaaminen käytiin erittäin jännitteisessä tilanteessa.

Venäjä on viime kuukausina kerännyt noin 100 000 sotilasta ja raskasta aseistusta Ukrainan rajojen tuntumaan ja esittänyt samalla lännelle tiukkoja vaatimuksia Euroopan turvallisuuteen liittyen.

Torstaina Venäjä ilmoitti uusista sotaharjoituksista tammi- ja helmikuussa Atlantilla, Tyynellämerellä, Jäämerellä ja Välimerellä.

Ulkomaantoimittaja Puumalainen lisää, että tuore tieto venäläisjoukkojen siirrosta Valko-Venäjälle, joka sijaitsee Ukrainan pohjoisrajalla, on niin ikään herättänyt huolta.

– Tiedustelutietoja on tullut erilaisista hyökkäyssuunnitelmista, on puhuttu jonkinlaisesta false flag -operaatiosta, jolla oikeutettaisiin hyökkäys. Vaikeaa on sanoa, miten todennäköisiä nuo ovat, mutta suunnitelmia on ainakin tiedustelutietojen mukaan olemassa, Puumalainen summaa turvallisuustilannetta.

Lue myös: USA:n ja Venäjän ulkoministerit tapasivat kireissä tunnelmissa – Blinken pyysi Lavrovilta takeita siitä, ettei Venäjä hyökkää Ukrainaan

Länsi puolestaan on varoittanut Venäjää mahdollisen hyökkäyksen vakavista seurauksista.

Tilanne ei ole suurvaltojen nokittelua

Blinken kertoi Lavrovin toistaneen hänelle Venäjän vakuutuksen, ettei maa aio hyökätä Ukrainaan.

Venäjä puolestaan on vaatinut viime viikkoina sitovia lupauksia siitä, ettei Nato saa enää laajeta itään.

Puumalainen muistuttaa, että kireässä tilanteessa ei ole kyse suurvaltojen välisestä nokittelusta.

– Tätä on vaikea nähdä minään muuna kuin Venäjän uhitteluna ja lännen reaktiona siihen. Venäjä on se, joka tässä on tilannetta kiristänyt. Venäjän väitteet siitä, että länsi uhkaisi Venäjää jotenkin vahvasti sotilaallisella voimalla, ne puheet voi nähdä moskovalaisena teatterina.

Itä-Ukrainan separatisteja tuettu asein

Ennen perjantain tapaamista Venäjän ulkoministeriö kertoi maan haluavan Naton joukkojen ja aseistuksen vetämistä "niistä maista, jotka eivät olleet Naton jäseniä ennen vuotta 1997, mukaan lukien Bulgariasta ja Romaniasta." Romanian ulkoministeriö reagoi tähän lausumalla, että vaatimusta ei voi hyväksyä eikä siitä neuvotella.

Ukraina puolestaan ilmoitti perjantaina Venäjän lisänneen tässä kuussa asetoimituksiaan Itä-Ukrainan kapinallisille.

Ukrainan mukaan Venäjä on tammikuun aikana toimittanut Itä-Ukrainan kapinallisalueille useita tankkeja, tykkejä ja muuta aseistusta sekä myös ammuksia ja yli 7 000 tonnia polttoainetta.

Ulkomaantoimittaja Puumalaisen mukaan ensi viikolla duuma keskustelee siitä, pitäisikö Ukrainan separatistialueiden itsenäisyys tunnustaa.

– Se ei suoraan tarkoita sitä, että Venäjä pyrkisi liittämään nämä alueet itseensä, mutta mikäli se haluaisi niin tehdä, tämä olisi ensimmäinen askel siihen.